Uutinen

Attac: Kehitysmaiden velkakriisi on poliittinen ongelma

Kehitysmailla ei ole velkataakkansa vuoksi mahdollisuutta kehittää terveydenhoitoa ja koulutusta, mutta rikkaista maista ei löydy halua velkojen sovitteluun, Attacin velkakampanjan tuoreessa julkaisussa kerrotaan.
Jari Nousiainen
8.9.2005

"YK:n vuosituhattavoitteet eivät voi toteutua ilman merkittäviä velkahelpotuksia", sanoo Kehitysmaiden velkakriisi tänään -julkaisun toimittaja Teppo Eskelinen. "Tällähän hetkellä köyhimmätkin kehitysmaat maksavat enemmän velanhoitokuluja kuin saavat kehitysapua."

Suomessa kehitysmaiden velkakriisin ratkaisemiseksi tekee työtä käytännössä vain Attacin muutaman hengen velkakampanjaryhmä. Tehostaakseen työtään he kokosivat helposti lähestyttävän reilun 40 sivun julkaisun, joka esittelee velkatilannetta ja sen ratkaisuyrityksiä.

Julkaisu on suunnattu erityisesti tietopaketiksi poliittisille päättäjille, mutta velkakampanjan vetäjä Johannes Urpelainen toivoo, että se aktivoisi lisää ihmisiä toimimaan asian ratkaisemiseksi. Tilanne on Urpelaisen mielestä juuri nyt erityisen otollinen, kun Suomi on ensi vuonna taas EU:n puheenjohtajuusvuorossa. EU:n kautta Suomi voisi yrittää kääntää rikkaimpien maiden kantaa kehitysmaiden velanhoidosta sovittelevampaan suuntaan.

Koska kehitysmaiden velkaongelmasta on suomeksi kirjoitettu hyvin vähän, selkeän ja ajankohtaisen katsauksen kokoamista pidettiin tärkeänä. Eskelinen pitää suomalaisen median suhtautumista velkakriisiin pinnallisena. "Erityisesti viimeaikainen G8-aloite uutisoitiin melko oudosti Suomessa. Uskon että monelle ihmiselle jäi sellainen kuva että köyhien maiden kaikki velat on nyt annettu anteeksi, vaikka tästä ei ollut lainkaan kyse." Aloite on Eskelisen mielestä kuitenkin tärkeä, koska siinä G8-ryhmä myönsi asian olevan tärkeä.

Epäoikeudenmukaisia ehtoja

Velkakampanja korostaa, ettei velkakriisin ratkaiseminen tarkoita lisää tukea kehitysmaille, vaan olisi tärkeää luoda hallituksista riippumaton demokraattinen velkasovittelujärjestelmä. Sen avulla voitaisiin ratkoa nykyistä velkakriisiä ilman, että rikkaat maat saavat vallan sanella maksukyvyttömien maiden poliittiset päätökset, sovittelutuomioistuin pyrkisi ehkäisemään vastaavan ahdingon syntymistä tulevaisuudessa.

"Köyhimmiltä mailta vaaditaan velkojen maksua, vaikka se veisi perustoimeentulon", totesi Urpelainen. Kyvyttömyys maksaa velkoja johtaa siihen, että velalliset joutuvat alistumaan yhteiskunnallisen kehityksensä ohjailuun. Siinä usein johtoajatuksena ei ole niinkään velkakriisin aiheuttaman tilanteen korjaaminen, vaan velkojien edun ajaminen.

"Velka on [...] mekanismi globaalin eriarvoisuuden ylläpitämiseksi", kirjoittaa Urpelainen velkaongelman poliittisesta luonteesta. "Useimmissa oikeusvaltioissa tätä ongelmaa hillitään lainsäädännöllä, joka estää velkojaa käyttämästä valta-asemaansa väärin."

Attacin velkakampanja järjestää lauantaina 10.9. End the Charade -seminaarin, jossa keskustellaan velkaongelmasta nyt ja sen ratkaisumahdollisuuksista. Mukana keskustelemassa ovat perulainen ekonomisti Oscar Ugarteche ja Afrodad-järjestön toiminnanjohtaja Charles Mutasa.

Lisää tietoa aiheesta