Uutinen

Asuuko meissä kaikissa pieni rasisti?

Ilona Niinikangas
11.10.2001

Pitääkö skinheadeille antaa palstatilaa sanomalehdissä? Miksi Suomessa vaietaan kovasta rasismista? Miksei kukaan halunnut kommentoida polttopullojen heittelyä Tampereella, kun taas World Trade Centerin tuho sai kaikki asiantuntijat korottamaan äänensä muslimeihin kohdistuvaa vihaa vastaan?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin torstaina Turussa, jossa alkoi nelipäiväinen monikulttuurinen mediakonferenssi. Brinkkalan-talolle kokoontuneet toimittajat, opiskelijat ja järjestöihmiset keskustelivat maahanmuuttajien ja vähemmistöjen asemasta suomalaisessa mediassa ja tiedonvälityksen tehtävistä.

Monet paikallaolijoista olivat yhtä mieltä siitä, että epäsuora viestintä on tehokkaampaa kuin suora, sillä ihmisiä ei voi pakottaa olemaan avarakatseisia.

"Julkisuus ei suosi kiltteyttä ja suvaisevaisuutta", sanoi työministeriön Monitori-lehden päätoimittaja Irmeli Tuomarla. "Onneksi epäsuora viestintä on koko ajan kasvanut. Monesti itsekin ajattelen, että olipa hyvä juttu."

Voivatko tiedotusvälineet kitkeä rasismia Suomesta? Onko rasistista syrjiä rasistia? Maila-Katriina Tuominen Aamulehdestä ei tahdo, että äärirasistien ääni kuuluu tiedotusvälineissä. Samaa mieltä oli varmasti moni muukin seminaarin osanottaja. Rasistiset ajatukset pitää kuitenkin tuoda julki, mutta oikealla tavalla.


Vaikeneminen ei auta

Yksi keino on lisätä avointa keskustelua sanomalehdissä ja televisiossa. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella käytiin läpi 2 500 rasismia käsittelevää juttua, joista vain neljässä haastateltiin rasistiksi tunnustautunutta henkilöä. Tutkimuksessa mukana olleen Pentti Raittilan mielestä tehokkain ase rasismia vastaan on kunnon vuoropuhelu. Jos vihaiset nuoret miehevät vaihtavat netissä mielipiteitä vain toisten vihaisten nuorten miesten kanssa, niin asenteet kovenevat entisestään.

Keskustelu ei kuitenkaan synny tyhjästä. Monet konferessiin osallistuneet toimittajat ihmettelivät poliittisten päättäjien haluttomuutta puuttua rasismikeskusteluun. Poliitikot allekirjoittavat auliisti vetoomuksia suvaitsevaisuuden puolesta, mutta samaan aikaan he kieltäytyvät puhumasta kotipaikkakuntansa ongelmista.

"Kantaaottavia juttuja tarvitaan taas", muistutti Raittila ja suuntasi sanansa niin päättäjille, toimittajille kuin järjestöväellekin.

Jotta tiedotusvälineet voisivat oikeasti levittää suvaitsevaisuutta Suomessa, täytyy toimittajien tarkastella asenteitaan ja päästä omista ennakkoluuloistaa eroon.

"Meidän täytyy kohdata se sisäinen rasisti, joka meissä asuu ja kitkeä se pois", Tuomarla napautti.

Lisätietoja:
www.mktyngo.com