Uutinen

Asiantuntijat: "Jokaisen kehityshankkeen ytimessä on oltava nainen"

Merkittävät kehitysyhteistyötä tekevät tahot ovat ryhtyneet tositoimiin, jotta naiset huomioitaisiin hankkeissa entistä paremmin.
Peter Deselaers
9.5.2005

IPS -- "Jokaisessa kehityshankkeessa on huomioitava gender-näkökulma eli sukupuolten välinen tasa-arvo", kuvailee Juliane Osterhaus Saksan johtavan kehitysyhteistyötä tekevän yrityksen, GTZ:n linjaa. GTZ:n liikevaihto oli viime vuonna 884 miljoonaa euroa ja valtaosassa sen projekteista toimeksiantajana on Saksan hallitus.

Osterhausin mukaan tietoisuutta lisäävien kampanjoiden ja koulutusprojektien avulla tasa-arvoajattelun ulottaminen osaksi jokaista hanketta on mahdollista hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi Nicaraguassa GTZ on tehnyt yhteistyötä poliisien kanssa kouluttamalla heitä käsittelemään naispuolisia väkivallan uhreja. "Tämä on hyvin poliittinen kysymys", Osterhaus toteaa.

Malawissa GTZ tarjoaa koulutusta, jolla pyritään ehkäisemään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ja Kambodzhassa yritys on edesauttanut naisasiainministeriön pyrkimyksiä saada tasa-arvonäkökulma osaksi kaikkea lainsäädäntöä.

Myös monien sellaisten ohjelmien, jotka eivät suoranaisesti liity naisiin, on todettu vahvistavan naisten oikeuksia. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa GTZ:n Intiassa toteuttamaan pienrahoitusohjelmaan osallistuneista naisista on todennut pienlainojen parantaneen heidän itseluottamustaan, asemaansa perheessä ja kykyään selviytyä sosiaalisista ongelmista.

Tasa-arvo punaisena lankana YK:n vuosituhattavoitteissa

Sukupuolten välinen tasa-arvo on läpileikkaavana teemana myös YK:n kahdeksassa vuosituhattavoitteessa. Nälän ja köyhyyden puolittamisen ohella tavoitteisiin kuuluu muun muassa oikeus peruskoulutukseen, lapsi- ja äitiyskuolleisuuden merkittävä vähentäminen sekä hiv/aidsin ja muiden tautien leviämisen taltuttaminen.

Kun tavoitteista sovittiin YK:n huippukokouksessa vuonna 2000, maailman valtionpäämiehet sitoutuivat muun muassa siihen, että tyttöjen ja poikien osuutta yritetään tasoittaa peruskoulutuksen ala- ja yläasteilla jo vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla koulutuksen tasoilla vuoteen 2015 mennessä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista eri maissa mitataan muun muassa tyttöjen ja poikien suhteellisella osuudella perus- ja jatkokoulutuksessa, lukutaitoisten naisten ja miesten määrällä 15-25-vuotiaiden joukossa, naisten osuudella muussa kuin maatalouteen liittyvässä palkkatyössä sekä naisten osuudella kansanedustuslaitoksessa.

"Mitään vuosituhattavoitetta ei voida saavuttaa, jollei sukupuolten välisen tasa-arvon tavoite toteudu", muistuttaa UNIFEMin eli YK:n naistenrahaston johtaja Noeleen Heyzer.

"Ei ole enää kyse normeista, laillisuudesta tai politiikasta. Nyt on kyse toimeenpanosta ja vastuusta", Heyzer sanoo, ja kehottaa parantamaan ja tehostamaan toimintatapoja niin henkilöstön, rakenteiden kuin taloudenkin kannalta.

Ruanda Afrikan "mallioppilas"

Heyzerin mukaan monilla alueilla, mukaan lukien Saharan eteläpuolinen Afrikka, on jo päästy lähelle vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n tilastojen mukaan puolessa Saharan eteläpuolisen Afrikan maista tyttöjä on alaluokilla vähintään yhdeksän kymmentä poikaa kohden. Tällaisia maita ovat muun muassa Botswana ja Namibia, joissa yli 80 prosenttia kaikista lapsista osallistuu peruskoulutukseen.

Tansaniassa ollaan koulunkäynnin suhteen lähellä sukupuolten samanarvoisuutta, mutta vain 60 prosenttia kaikista lapsista pääsee kouluun. Burkina Fasossa, Djiboutissa ja Nigerissä vain kolmasosa lapsista käy koulua ja tyttöjä koululaisista on vain seitsemän kymmentä poikaa kohden.

Ruanda on eteläisen Afrikan "mallioppilas". Yli 80 prosentilla maan tytöistä ja pojista on yhtäläiset oikeudet koulunkäyntiin. Naiskansanedustajien suhteen maa on suorastaan maailmanmestari - heitä on Ruandan parlamentissa 49 prosenttia. Lähelle tätä määrää pääsee Ruotsi, mutta kaukana takan tulevat sellaiset maat kuin Saksa (kansanedustajista naisia on 33 prosenttia), Britannia (18 prosenttia) ja Italia (12 prosenttia). Suomessa naisia on kansanedustajista 38 prosenttia.

Alle viisi prosenttia edustajista on naisia muun muassa Ukrainan, Turkin, Armenian ja Bangladeshin parlamenteissa. Lisäksi esimerkiksi Yhdistyneissä Arabiemiraateissa ja Kuwaitissa naiset eivät saa lainkaan osallistua kansalliseen päätöksentekoon.

Heyzer muistuttaa, että kansalliset tilastot eivät aina kerro koko totuutta. "Esimerkiksi Intia ja Kiina ovat jo saavuttaneet monet vuosituhattavoitteista, mutta molemmissa maissa on seutuja, joissa tavoitteisiin ei ole päästy. Meidän on tarkasteltava tavoitteita kylä kylältä."