Uutinen

Asiantuntijat arabimaissa: Irakin vastarinnan voima vaikuttaa USA:n sotahaluihin

Yhdysvaltain tuleva toiminta Lähi-idän alueen konflikteissa riippuu paljolti siitä, millaiseksi Irakin vastarinta, sodan kesto ja sen uhrien määrä muodostuvat, asiantuntijat arabimaissa arvioivat.
N. Janardhan
24.3.2003

"Siitä on tuskin epäilystä, että Yhdysvaltain johtamat joukot lopulta voittavat tämän sodan. Sillä, miten voitto saavutetaan, on kuitenkin vaikutusta tulevaisuuteen", Dar al-Khaleejin tutkimuskeskuksessa Arabiemiirikuntien liitossa työskentelevä Ahmed Khafafi sanoo.

Hän muistuttaa, että sodan pitkittyminen ja uhrien määrän kasvu ei ole inhimillisestä näkökulmasta toivottavaa. "Strategisesti ajatellen arabien edun mukaista olisi kuitenkin, että Irak tekisi tiukkaa vastarintaa ja sota pitkittyisi, mikä johtaisi vääjäämättä kuolonuhrien määrän nousuun", Khafafi pohtii. Hän selittää ajatustaan: "Yhdysvallat asennoitui Irakin kriisiin siltä pohjalta, mitä se saavutti Afganistanissa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeisissä hyökkäyksissä."

Yhdysvaltain sotilasoperaatio Afganistanissa oli valtava menestys huolimatta siitä, että al-Qaidan johtaja Osama bin Laden on yhä kateissa, Khafafi jatkaa. Myös hallituksen vaihtaminen sujui Afganistanissa kuin tanssi, sillä Taleban ei kyennyt vastarintaan, ja sitä vastustava Pohjoinen liitto puski eteenpäin liittouman rinnalla. Jos sama toistuisi Irakissa tai Yhdysvallat saavuttaisi tavoitteensa vain hiukan suuremman vastarinnan jälkeen, Washington iskisi silmänsä Iraniin ja Syyriaan hyvin pian, Khafafi arvioi.

"USA:n linjana on nyt vahvemman oikeus ja se on uhkaavaa koko alueelle. Tässä vaiheessa ainoa ääni, jota Washington kuuntelee, on sen oma yleinen mielipide. Se kääntyy vastustamaan sotaa, jos tulee paljon uhreja - sekä irakilaisia että amerikkalaisia." Viime päivien tapahtumat ja Yhdysvaltain omatkin arviot viittaavat siihen, että kamppailusta voi tulla pitempi kuin odotettiin ja ennustettiin.

Saddamin vastustus ei merkitse USA-myönteisyyttä



Emiraattien yliopiston professori Abdulkhaliq Abdullah sanoo, että Khafafin oletusten toteutuminen riippuu siitä, kuinka laajalti irakilaiset kannattavat tai vastustavat presidenttiään Saddam Husseinia. Abdullah itse hahmottaa tilannetta prosenttilukujen avulla: Irakilaisista 90 prosenttia inhoaa Saddamia tämän vuosikymmeniä jatkuneen julman politiikan vuoksi. "Loput tukevat häntä aktiivisesti, koska he ovat opportunisteja tai he ovat saaneet hyötyjä kuulumisestaan hallitsevan klikin sisä- tai ulkopiiriin."

Samat luvut eivät kuitenkaan kerro Yhdysvaltain johtaman hyökkäyksen kannatusta. "Saddamin vastustajista 20 prosenttia vastustaa myös sotaa sen aiheuttamien inhimillisten kärsimysten takia. Toinen 20 prosenttia haluaa muutosta, mutta tuntee niin suurta vastenmielisyyttä Yhdysvaltoja kohtaan, että jonkun muun olisi pitänyt hoitaa homma", Abdullah jatkaa. "Seuraava 20 prosenttia Saddamin vastustajista miettii sodan todellista syytä ja mitä siitä lopulta seuraa: öljyä ja ulkomaista miehitystä. He näkevät tulevaisuuden liian epävarmana. Lopulta vain 30 prosenttia väestöstä kannattaa sotaa."

Koska sodan kannatus Irakissa on näin vähäinen, Washingtonin olisi Abdullahin mielestä kannattanut murhata Saddam tai rohkaista vallankaappausta. Nyt USA:n strategiaksi jää yllyttää irakilaisia virkamiehiä ja upseereita vaihtamaan puolta ja yrittää ostaa kansan kannatusta.

Abdullah kuului sodan ensimmäisellä viikolla Kuwaitin ja Irakin rajaseutua kiertäneeseen tarkkailijaryhmään. Hän kertoo nähneensä sotilastarvikkeiden ohella valtavat varastot muuta tavaraa. "Siellä oli leluja ja ruokatarvikkeita, jotka on tarkoitettu jaettaviksi matkalla Bagdadiin. Amerikkalaiset haluavat tosissaan viestittää, että he ovat vapauttajia eivätkä miehittäjiä."

Kansan mielialoista ja asevoimiensa rajallisuudesta tietoinen Irakin hallitus on myös vaihtanut sävyä. Saddamin puolustamisen sijasta kansalaisia kehotetaan taistelemaan "Yhdysvaltain johtamia hyökkääjiä vastaan". Sanoma voi saada vastakaikua arabimaailman islamisteilta, jotka eivät ole olleet Irakia hallitsevan "maallisen" baath-puolueen suosiossa. Arabitaistelijat ovat uhanneet lähettää itsemurhapommittajien armeijan "Israelin tukemia vääräuskoisia" vastaan.

Sodan pitkittymiseen mahdollisesti vaikuttava tekijä on heimouskollisuus, jolla on keskeinen sija Lähi-idän politiikassa. Erityisesti se voi näkyä taisteluissa Saddamin kotikaupungista Tikritistä. Saddam on tietoisesti hemmotellut ja aseistanut heimopäälliköitä sen jälkeen, kun YK määräsi Irakin tiukkaan saartoon pian vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen.

Molemmat arabiasiantuntijat, Khafafi ja Abdullah, uskovat, että tulevan kehityksen ratkaisee lähestyvä taistelu Bagdadista. Saddamin arvioidaan linnoittaneen parhaat ja uskollisimmat joukkonsa, vallankumouskaartit, pääkaupunkiin tavallisen armeijan yksiköiden suojaan. Tavoitteena on maksimoida hyökkääjien tappiot.