Uutinen

Asiantuntija: Avun ehdot rajoittavat sambialaisten sananvaltaa

Sambialaisjärjestöjen sanavalta on kasvanut viime vuosina, mutta edelleen maan hallitus on vastuussa enemmän ulkomaisille avunantajille ja rahoituslaitoksille kuin parlamentille tai kansalaisilleen, sanoo Suomessa vieraileva asiantuntija Savior Mwambwa.
Pasi Nokelainen
10.5.2007
070510okietavainen_savior_mwambwa.jpgSavior Mwambwaa kiinnostaa Suomessa se, miten kansalaisten enemmistön ääni saadaan kuuluviin päätöksenteossa.(Kuvaaja: Olli Kietäväinen)

Savior Mwambwan, 29, työnantaja on yli 130 järjestön yhteenliittymä Civil Society for Poverty Reduction -järjestö (CSPR) Sambiassa. Mwambwan mielestä köyhyyden vähentäminen ei onnistu, jos kansalaisten sananvaltaa maan kehitykseen ei kasvateta.

Esimerkistä käyvät viimekeväiset Sambesijoen tulvat, joista maa kärsi pahoin.

"Hallituksen virkamiehet valittivat sitä, etteivät he yrityksistä huolimatta pystyneet siirtämään lisävaroja tulvien uhrien auttamiseen, koska avunantajien kanssa ei oltu sovittu etukäteen tämänkaltaisesta toiminnasta", Mwambwa kertoo.

Talouspoliittinen liikkumavara on mitätön

Avun pikkutarkkaa korvamerkitsemistä vielä suurempi ongelma ovat Mwambwan mielestä kansainvälisten rahoituslaitosten eli Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n asettamat apu- ja lainaehdot.

Inflaation hillitsemiseen ja makrotalouden tasapainon vaalimiseen keskittyvät ehdot estävät YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan Sambiaa saavuttamasta vähintään seitsemän prosentin vuotuista talouskasvua. YK:n laskelmien mukaan tämän suuruinen kasvu tarvittaisiin niin sanottujen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteista keskeisin on absoluuttisessa köyhyydessä eli alle dollarilla päivässä elävien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä.

Ehtojen vuoksi Sambia ei esimerkiksi pysty panostamaan infrastruktuurinsa, kuten teiden ja kastelujärjestelmien kehittämiseen. Vastaavasti julkiselle sektorille asetettu palkkakatto ei mahdollista hoitohenkilökunnan palkkaamista, vaikka tarve hiv/aids-epidemian runtelemassa maassa on valtava.

"Sambian talouspoliittinen liikkumavara on todella pieni. Pula hoitohenkilökunnasta estää esimerkiksi äitiysterveyttä koskevan vuosituhattavoitteen saavuttamisen", Mwambwa valittelee.

Oma suunnitelma ohjaa kehitystä

Sambia laati kansanvälisten rahoituslaitosten vaatimuksesta 2000-luvun alussa ensimmäisen köyhyydenvähentämisstrategiansa. Mwambwan mukaan se heijasteli kuitenkin lähinnä IMF:n ja Maailmanpankin näkemyksiä. Sen sijaan äskettäin valmistunut uusi strategia, kansallinen kehityssuunnitelma eli National Development Plan 2006-2011 on jo paljon "sambialaisempi".

"Kokosimme järjestöjen näkemykset yhteen dokumenttiin, jonka toimitimme hallitukselle. Perustimme omasta aloitteestamme myös 12 sektorikohtaista työryhmää", Mwambwa kertoo.

Osasyy kansalaisyhteiskunnan parempiin vaikutusmahdollisuuksiin oli Mwambwan mukaan se, että avuantajamaista erityisesti Saksa ja Hollanti vaativat sitä. Parannuksista huolimatta Sambian parlamentilla ei ollut minkäänlaista roolia uudenkaan suunnitelman tekemisessä.

Mwambwan mukaan kansallinen kehityssuunnitelma sekä avuantajien parempi koordinaatio on jo järkevöittänyt apua. Aikaisemmin apu on kasaantunut muutamille "suosikkisektoreilla", kuten opetukseen ja terveydenhuoltoon. Keväällä 2006 Sambian hallitus pyysi osaa avunantajista siirtymään pois näiltä aloilta esimerkiksi maatalouteen. Maatalous oli tunnistettu yhdeksi painopistealueeksi kehityssuunnitelmassa, mutta se kärsi rahoituksen puutteesta.

Suomi aloittaa budjettituen antamisen

Sambia sai viime vuonna virallista apua 560 miljoonaa dollaria, josta projektiapua oli 405 miljoonaa ja suoraan maan budjettiin kanavoitua tukea 155 miljoonaa. Suomi liittyi budjettitukea antavien maiden ja järjestöjen joukkoon 9. toukokuuta allekirjoitetulla sopimuksella: Sambialle annetaan budjettitukea yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosina 2007 ja 2008.

Budjettituen käytössä avun vastaanottajien sanavalta on suurempi kuin perinteisessä projektiavussa, mutta samalla rahojen käytön seuraaminen on entistä tärkeämpää. Mwambwan työnantaja CSPR-järjestö on oma-aloitteisesti ryhtynyt tekemään sektorikohtaista budjettiseurantaa.

"Opetamme myös muita lukemaan ja tulkitsemaan budjetteja, jotta he voivat pitää hallitusta ja paikallisia virkamiehiä vastuussa rahojen päätymisestä oikeisiin kohteisiin."

Vuodessa 7 000 uutta opettajaa

Köyhyyden vähentämisen rakenteellinen ongelma on Savior Mwambwan mukaan vallan ja taloudellisten resurssien keskittyminen pääkaupunkiin Lusakaan. Piirikuntien hallinnot ovat periaatteessa vastuussa peruspalvelujen järjestämisestä, mutta niiltä puuttuvat taloudelliset resurssit.

"Varojen puutteen ja heikon palkkatason vuoksi 70 prosenttia aluetason viroista on joko täyttämättä tai niitä hoitaa epäpätevä henkilö. Me vaadimme hallitusta panemaan toimeen hallinnon hajauttamissuunnitelman, joka sillä periaatteessa on jo olemassa", Mwambwa toteaa.

Yksi köyhyyslukko, Sambian valtaisa ulkomaanvelka, aukesi viime vuonna. Kun valtaosa maan monenkeskisistä ulkomaanveloista mitätöitiin, Sambia pystyi panostamaan maan sosiaaliseen kehitykseen. Aikaisemmin velkojen lyhentämiseen meni kaksi kertaa enemmän rahaa kuin terveydenhuoltoon ja opetukseen yhteensä.

Sambian hallitus palkkasi viime vuonna yli 7 000 uutta opettajaa, ja koulurakennuksia rakennettiin ja korjattiin. Koululaisia rekisteröityi 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Peruskoulujen maksut poistettiin äskettäin ja terveyskeskusmaksut poistettiin maaseudulta viime vuonna.

"Tämä on hyvää kehitystä, mutta esimerkiksi koulunkäynnille on vielä piilokustannuksia, kuten oppikirjojen ja koulupukujen maksullisuus", Mwambwa toteaa.

Juuri velat olivat keskeinen syy siihen, että Sambian ja monien muiden velkaisten maiden on ollut pakko noudattaa Maailmanpankin ja IMF:n määräämän talouspolitiikkaan. Vaikka veloista iso osa on nyt poissa, ei maa vieläkään pysty tekemään itsenäistä talouspolitiikkaa, koska monilta avunantajamailta elintärkeää rahoitusta tulee sen perusteella, miten hyvin köyhät maat ovat pärjänneet rahoituslaitosten silmissä.

"On rohkaisevaa, että jotkut maat, esimerkiksi Norja, ovat viime aikoina irtisanoutuneet näistä ehdoista", Mwambwa iloitsee.

Suomikin on ollut rakentavasti mukana avun järkeistämisessä, mutta ei vielä ole sanoutunut ehdollistamisesta irti Norjan ja Britannian tavoin.

Savior Mwambwa Suomessa

Köyhyyden vähentämisen asiantuntija Saviour Mwambwa vierailee Mahdollisuuksien tori -tapahtumissa eri puolilla Suomea, tapaa suomalaisia järjestöjä sekä virkamiehiä. Hän on opiskellut kehitysmaatutkimusta ja taloustiedettä Sambian yliopistossa.

Mwambwaa voi tavata muun muassa seuraavissa tapahtumissa: