Uutinen

Asekauppa ruokkii selkkauksia ja köyhyyttä

Ihmisoikeusjärjestöt hoputtavat kansainvälistä sopimusta suitsimaan kuolemankauppaa, joka hidastaa köyhien maiden kehitystä.
Ida Karlsson
14.10.2008

IPS -- Maailmassa käytetään vuosittain aseisiin 1,3 biljoonaa dollaria (liki 950 miljardia euroa). Selkkauksiin joutuneisiin maihin tulvii aseita, jotka käännetään lopulta avuttomia siviilejä vastaan, ihmisoikeusjärjestöt sanovat ja vaativat kuolemankaupalle tiukkoja sääntöjä.

"Jos jokin maa näyttää olevan alttiina sodalle, ei ole oikein myydä sille aseita. Asekauppaa on säännösteltävä tai valvottava, varsinkin, jos ostajamaat ovat osallisena konfliktissa", sudanilainen Valentino Deng korostaa IPS:n haastattelussa.

Pelkkä aseistariisunta ei auta

Dengin kokemukset ovat pohjana Dave Eggersin tuoreessa romaanissa What is the What, joka kertoo fiktion keinoin Dengin ja muiden Sudanin sisällissotaa paenneiden ihmisten elämästä.

Kun hyökkääjät polttivat Dengin kylän, hän joutui eroon perheestään ja lähti muun poikajoukon mukana pakoon jalkaisin. Matka Keniassa sijaitsevalle pakolaisleirille oli täynnä vaaroja ja vaikeuksia.

"Näin ilmapommituksissa surmattuja ihmisiä ja tuhkaksi poltettuja kyliä. Se pani miettimään, mistä kaikki nämä aseet tulevat", Deng kertoo.

YK:n rauhanturvajoukkoja Kongon demokraattisessa tasavallassa johtanut kenraali Patrick Cammaert puolestaan näki käytännössä, ettei aseistariisunnasta ole mitään hyötyä, ellei samaan aikaan suitsita asekauppaa.

"Tuntui siltä kuin yrittäisi kuivata lattiaa, vaikka hana valuu täysillä. Aseista riisutulla ryhmällä oli viikon päästä uudet pyssyt ja ammukset", hän kuvailee.

Asekauppa hidastaa kehitystä

Kehitysapujärjestö Oxfam Internationalin tuore raportti paljastaa, miten vastuuton asemyynti vie pohjan monen köyhän maan kehityspyrkimyksiltä. Asekauppa verottaa valtion kassaa tai ruokkii sotaa - usein molempia.

Korruptiota vastaan taisteleva Transparency International -järjestö lukee asemyynnin yhdeksi kolmesta lahjuksille altteimmasta kaupan lajista maailmassa.

"Selvää on, että jos halutaan saavuttaa kehitystavoitteet, kuten köyhyyden vähentäminen ja terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen, niin asekauppa on saatava kuriin", Oxfamin raportin laatinut Katherine Nightingale sanoo.

YK:n asettamien vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa pahimmin kompuroivista 34 maasta 22 on parhaillaan osallisena selkkauksessa tai lopettamassa sellaista, tilastot kertovat.

Oxfam laskee, että vuosina 1990-2005 kaikkiaan 23 Afrikan maata menetti yhteensä yli 200 miljardia euroa konfliktien vuoksi. Niitä ruokkineista aseista 95 prosenttia tuli Afrikan ulkopuolelta.

Amnesty International kertoi syyskuussa, että Yhdysvaltain ja Irakin hallitusten rahoittamat asekaupat ovat vyöryttäneet Irakiin miljoona laitonta asetta vuodesta 2003 lähtien. Puuttuvan tai vajavaisen valvonnan vuoksi iso osa tappovälineistä on nyt kateissa tai kapinallisten käsissä, Amnesty sanoo.

Globaaleja sopimuksia kaupan sääntelyyn

Oxfam vaatii raportissaan kattavaa ja tehokasta kansainvälistä sopimusta turvaamaan asekaupan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tähänastiset sopimukset ovat sen mukaan riittämättömiä.

"Osissa Afrikkaa on vahvoja alueellisia sopimuksia, mutta se ei riitä. Asekauppa on globaalia, ja haluamme globaalin asekauppasopimuksen varmistamaan valtioiden vastuullisuuden hankinnoistaan", Nightingale sanoo.

Esitys asekauppasopimuksesta sai joulukuussa 2006 YK:n yleiskokouksessa taakseen 153 valtiota. Jatkosta neuvotellaan lokakuun lopulla YK:ssa.

Hankkeen kannattajien mukaan eräät valtiot, kuten Kiina, Intia, Egypti, Pakistan, Venäjä ja Yhdysvallat, ovat ponnistelleet saadakseen sopimusehdotuksen torjuttua tai ainakin lykättyä tai vesitettyä sitä.

Amnesty, Oxfam ja muut järjestöt kehottavat YK:n yleiskokousta aloittamaan ensi vuonna neuvottelut asekauppasopimuksesta niin, että sitova paperi valmistuisi vuoden 2010 loppuun mennessä.