Uutinen

Aseelliset selkkaukset syövät köyhimpien maiden taloutta

Maailman sosiaalinen tila 2003 -raportti kertoo, että vuosina 1980-2000 puhkesi 164 väkivaltaista konfliktia.
Thalif Deen
12.10.2003

IPS -- Aseelliset selkkaukset ja sisällissodat ovat viime aikoina keskittyneet maapallon köyhimmille alueille ja pahentaneet entisestään niiden asukkaiden ahdinkoa, tuore selvitys vahvistaa.

YK:n yleiskokoukselle laadittu raportti Maailman sosiaalinen tila 2003 kertoo, että alhaisimman tulotason maista enemmän kuin puolet on ollut konfliktin näyttämönä vuoden 1990 jälkeen.

Jaksolla 1980-2000 maailmassa tilastoitiin väkivaltaisia konflikteja 164. Ne sijoittuivat 89 valtioon ja kestivät keskimäärin 6-7 vuotta.

"Pahin tilanne on ollut Afrikassa, jossa likimain jokainen maa tai ainakin sen välitön naapuri on kärsinyt laajahkosta selkkauksesta viime vuosikymmenen aikana", raportti kertoo.

Sotatantereina ovat Afrikassa olleet muun muassa Sudan, Liberia, Sierra Leone, Somalia, Mosambik, Angola, Kongon demokraattinen tasavalta, Etiopia ja Eritrea.

Väkivaltaisuuksien vääjäämätön seuraus on taloudellisen kehityksen taantuminen, koska tuotantolaitoksia tuhotaan, sosiaalipalvelut lakkaavat, viljelymaat jäävät kesannolle ja ennestäänkin köyhää väestöä uhkaa nälänhätä.

Konfliktien luonne on viime vuosikymmenillä muuttunut maiden välisistä yhä enemmän valtioiden sisäisiksi selkkauksiksi.

Sotien osapuolet rahoittavat toimintaansa ottamalla haltuunsa siviiliomaisuutta ja luonnonvaroja, kuten kaivannaisia tai metsää. Näin on tapahtunut esimerkiksi Sierra Leonessa, Liberiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Kongon sisällissotaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen on maan oman armeijan ja epälukuisten sissijoukkojen ohella osallistunut myös viiden muun valtion - Ruandan, Ugandan, Namibian, Zimbabwen ja Angolan - sotajoukkoja.

"Uusi sotatalous on johtanut erilaisten, heikoilla komentosuhteilla varustettujen aseellisten joukkojen syntymiseen", raportti kertoo.

Seuraukset ovat olleet kohtalokkaat: "Viime aikojen sotia ovat käyneet pääasiassa kouluttamattomat taistelijat piittaamatta (ja todennäköisesti myös tietämättä) Geneven sopimuksista, jotka sisältävät säädöksiä siviilien suojelusta."

Raportin mukaan siviilejä on käytetty taisteluiden välikappaleina monin tavoin. Esimerkkeinä mainitaan joukkokarkotukset ja -murhat sekä naisten raiskaaminen. Toimilla on tavoiteltu luonnonvaroista rikkaiden alueiden hallintaa, vauhditettu vihollisen antautumista tai yksinkertaisesti vallattu siltä alueita.

Raportti muistuttaa, että myös Aasiassa jatkuu kaksi tulenarkaa kriisiä, Intian ja Pakistanin välinen sekä Koreoiden keskinäinen. Ne ovat pakottaneet asianomaiset maat lisäämään sotilasmenojaan taloudellisen kehityksen kustannuksella.

Konfliktit eri puolilla maailmaa takaavat asevarustelun jatkumisen, huomauttaa Etelä-Afrikan YK-lähettiläs Dumisani Kumalo.

"Koko maailman sotilasmenojen odotetaan nousevan tänä vuonna biljoonaan dollariin (noin 847 miljardiin euroon). Samaan aikaan puolet maapallon asukkaista kituu kroonisessa köyhyydessä", Kumalo selvitti hiljan YK:n aseriisuntakomitealle.

Pahiten köyhyys koettelee Saharan eteläpuolista Afrikkaa, jonka 324-miljoonaisesta väestöstä puolet elää alle dollarilla (0,85 eurolla) päivässä. Joissakin alueen maissa osuus on 70 prosenttia.

Määrällisesti eniten rutiköyhiä ihmisiä on kuitenkin Etelä-Aasiassa: noin 437 miljoonaa eli 32 prosenttia alueen väestöstä.

Koko maapallon asukkaista alle dollarin päiväansioilla elää 1,2 miljardia ihmistä. Vuonna 2000 järjestetyssä YK:n milleniumhuippukokouksessa heidän määränsä päätettiin puolittaa 15 vuoden kuluessa.

Nyt arvioidaan, että tavoite jää saavuttamatta useista syistä. Niihin kuuluvat kehitysavun väheneminen, velkaantumisen voimistuminen, aidsin leviäminen ja aseellisten selkkausten yleistyminen.

"Köyhyydessä tai sen partaalla eläviltä ihmisiltä puuttuvat voimavarat sokkien kohtaamiseen, koska he elävät kädestä suuhun. Mikä tahansa heidän tulotasoaan heikentävä yllätys voi työntää heidät reunan yli", YK:n raportti varoittaa.