Uutinen

Argentiinan talous kääntyi kasvuun

Kovia kokenut argentiinalainen keskiluokka alkaa päästä jaloilleen, mutta köyhien ja rikkaiden välinen kuilu pysyy - talouskasvusta huolimatta.
Marcela Valente
5.1.2004

IPS -- Moni keskiluokkainen argentiinalaisperhe marssi pari vuotta sitten kaduilla pannuja ja patoja paukuttaen. Tässä vuodenvaihteessa ne suunnistivat ostoskeskuksiin ja jättivät protestoinnin köyhille ja työttömille, joita on yhä runsaasti, vaikka talouskriisi alkaakin hellittää.

"Meidän tilanteemme on kohentunut tuntuvasti", pienen pahvilaatikkotehtaan omistaja José Luis Hernández kertoo.

Vuoden 2001 lopulla hän uskoi joutuvansa sulkemaan yrityksensä kamppailtuaan kaksi vuotta pahenevien vaikeuksien kanssa. Hän piti kuitenkin pintansa, ja nyt firma on pääsemässä uudelleen jaloilleen.

Niinpä Hernándezin perheessä jaettiin taas joululahjoja, ja suunnitteilla on lomamatka vuoden kuumimpaan aikaan tammikuussa.

"Luottoa on yhä mahdoton saada, mutta toivon asiaan korjausta alkaneena vuonna. Työtä on niin paljon, että voisin palkata kaksi henkeä lisää, mutta en ole vielä uskaltanut laajentaa", hän pohtii.

Laatikkotehdas sekä toimisto ja myynti työllistävät nyt yhteensä kahdeksan henkeä, joista kolme on omistajan sukulaisia.

Moni muu pienyrittäjä ja ammatinharjoittaja kertoo samanlaisen tarinan: vuonna 2001 harkittiin maasta lähtöä, mutta nyt työtä on enemmän kuin ehtii tekemään. Se koskee varsinkin aloja, jotka hyötyivät peson arvon romahduksesta vuonna 2002.

Tietokoneohjelmistoja teollisuuden tarpeisiin kehittelevä Pablo Míguez ehti aloittaa saksan ja katalaanin kielen opinnot ennen kuin lähtösuunnitelmat hautautuivat työtilausten tulvaan. Nyt hän on päättänyt opettajavaimonsa kanssa käyttää muuttokassan uuden asunnon hankintaan.

Asuntokauppa vilkastui Argentiinassa viime vuonna 33 prosenttia vuodesta 2002. Maan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna liki 8 prosenttia oltuaan neljä aiempaa vuotta miinuksella. Vielä 2002 se laski 11 prosenttia. Kuluvalle vuodelle ennustetaan vähintään 5 prosentin kasvua.

Peson vaihtokurssi on vakautunut noin 2,95:een dollaria kohti, ja viime vuoden inflaatio jäi noin 3,4 prosenttiin. Työttömyys on yhä korkea, vaikka alenikin vuodessa 17,8:sta 14,3 prosenttiin.

Argentiinan talouslama alkoi vuoden 1998 lopulla. Sekä sijoittajien että säästäjien luottamuksen romahtaminen syvensi kriisiä niin, että presidentti Fernando de la Rúan hallitus joutui eroamaan joulukuussa 2001.

Väliaikainen presidentti Eduardo Duhalde irrotti peson dollarista alkuvuodesta 2002 sillä seurauksella, että hinnat nousivat yli 40 prosenttia ja 54 prosenttia 37-miljoonaisesta väestöstä vajosi köyhyyteen.

Pohjakosketuksen jälkeen talous alkoi hiljalleen elpyä. Maataloustuotteiden ja öljyn maailmanmarkkinahinnat kohenivat. Tuonnin väheneminen puolestaan piristi kuilun partaalla käynyttä kotimaista teollisuutta.

Rakennus-, tekstiili-, jalkine-, konepaja-, paperi- ja terästeollisuus ovat saaneet käyttöön 70-80 prosenttia tuotantokapasiteetistaan. Moni yritys on pestannut takaisin laman aikana irtisanottua väkeään. Uusiakin työpaikkoja on syntynyt, ja joillakin aloilla on jopa pulaa työvoimasta.

Argentiinan keskusammattiliiton ekonomistit toppuuttelevat liiallista toiveikkuutta ja varoittavat, että elpyminen näyttää jo hidastuneen. Heidän mukaansa nousu on tähän mennessä koskenut lähinnä yrityksiä, joiden tuotteet viedään ulkomaille tai myydään parhaiten ansaitseville argentiinalaisille. Ekonomistit muistuttavat, että vaikka keskiluokka aloittelee taas kulutusjuhlia, köyhiä on yhä paljon, eikä kuilu heidän ja rikkaiden välillä ole tasoittunut.