Kehitysavun määrä kasvoi, mutta kurottavaa riittää, että päästään sovittuun osuuteen bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Apua annettiin enemmän kuin koskaan — ja vähemmän kuin luvattiin

Avunantajayhteisö paransi rahallista panostustaan vuonna 2010: apua annettiin noin 90 miljardia euroa. Isot taloudet lipsuivat silti lupauksistaan. Suomi kulkee aikataulussa kohti 0,7 prosenttia.
Esa Salminen
7.4.2011

Maailman yhteenlaskettu kehitysapu vuonna 2010 kipusi korkeammalle kuin koskaan aiemmin, tiedotti OECD:n kehitysapukomitea DAC 6. huhtikuuta. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön komitea paitsi määrittelee virallisen kehitysavun kriteerit, myös valvoo jäsenmaidensa avunantoa.

Apumäärä nousi 128,7 miljardiin dollariin (noin 90 miljardia euroa), mikä on rahamäärässä 6,5 prosentin nousu vuoden 2009 tasoon nähden.

Bruttokansantulo-osuudet sen sijaan eivät näytä kovin hyviltä. Luvattu taso vuodelle 2010 oli 0,56 prosenttia. Eurooppalaisen järjestöverkosto Eurodadin laskelmien mukaan kaikkien Euroopan unionin avunantajamaiden — myös niiden, jotka eivät ole DACin jäseniä — yhteenlaskettu apu oli 53,8 miljardia euroa, eli 0,43 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä jättää 14,6 miljardin rahoitusvajeen lupauksiin nähden.

Euroopan kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Concord ilmoitti tuoreeltaan olevansa pettynyt siihen, että useat Euroopan maat eivät tästä huolimatta päässeet tavoitteisiinsa. Sen analyysin mukaan vain Belgia, Britannia, Hollanti, Irlanti, Luxemburg, Ruotsi, Suomi ja Tanska saavuttivat vuodelle 2010 antamansa sitoumukset.

Erityisesti Euroopan suurten talouksien — Italian, Ranskan ja Saksan — lupausten pettäminen vie Euroopan unionin keskiarvon tavoitetason alapuolelle.

Niin sanotut vanhat EU-maat ovat sitoutuneet antamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuna vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2010 YK tämän saavutti edellisten vuosien tapaan tuttu viisikko: Hollanti, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Afrikka häviää

Vaikka apu Afrikan maille nousi jonkin verran, jäivät avunantajat kauas vuonna 2005 G8-ryhmän Gleneaglesin-kokouksessa annetuista lupauksista. Silloin tavoite oli saavuttaa 2010 mennessä 25 miljardin dollarin lisärahoitus Afrikalle. Tästä realisoitui vain 11 miljardia.

Sitä voi syystä pitää huolestuttavana, sillä YK:n maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan taloudellinen ja inhimillinen kehitys on lisääntynyt maailmassa kautta linjan, paitsi kaikista köyhimmissä maissa — joista valtaosa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Edistystä köyhimmissäkin maissa on tapahtunut: kymmenessä vuodessa valtaosan talous on kasvanut ja demokraattisia uudistuksia on tehty. YK:n mukaan hyvin suunnattu kehitysapu, vapaa pääsy teollistuneiden maiden markkinoille, sekä kouluun pääsyn ja maataloustuottavuuden kaksinkertaistaminen nostaisivat puolet maailman köyhistä maista keskituloisiksi vuoteen 2020 mennessä.

"Talouskriisiä käytetään tekosyynä"

Concordin toiminnanjohtajan Olivier Consolon mukaan Euroopan johtajien on näytettävä olevansa tosissaan apulupauksissaan.

"Maailman silmät kääntyvät Eurooppaan myöhemmin tänä vuonna, kun presidentti Sarkozy isännöi G8- ja G20-ryhmien huippukokoukset", Consolo sanoo tiedotteessaan.

Monet maat ovat viitanneet talouskriisiin syyksi sille, ettei apulupauksia ole pidetty. Eurodadin mukaan pienimmillä EU-mailla onkin vakavia vaikeuksia, mutta samaan aikaan EU:n ja muiden rikkaiden avunantajamaiden budjetit ovat olleet suuremmat vuonna 2010 kuin koskaan aiemmin. Pankkien pelastamiseen ja elvytykseen rahaa on riittänyt.

"Yksinkertaisesti maailman köyhät ovat hävinneet kun rikkaat ovat antaneet enemmän arvoa omille budjeteilleen", Eurodadin tiedotteessa pahoitellaan. Avun vähentäminen oli myös jo alkanut ennen kuin talouskriisi iski, Eurodad muistuttaa.

Yhtenä ratkaisuna Eurodad tarjoaa rahoitusmarkkinaveroa, joka voisi kertaheitolla ratkaista sen ongelmat, että osa EU-maista on joutunut kamppailemaan etsiessään riittäviä varoja kehitysyhteistyöhön.