Uutinen

Amnesty: Ihmisoikeusloukkauksia 152 maassa v. 2001

Amnestyn vuosiraportti kertoo teloitusten määrän peräti kaksinkertaistuneen vuonna 2001. Suomea järjestö arvostelee aseistakieltäytyjien kohtelusta ja vaatii toimia viranomaisten rasismiepäilyjen selvittämiseksi.
Amnesty Internationalin Suomen osaston tiedote
28.5.2002

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International raportoi vuoden 2001 aikana ihmisoikeusloukkauksista 152 maassa. Loukkauksista kerrotaan järjestön 28.5. ilmestyneessä vuosiraportissa. Raportin mukaan Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivänä tapahtuneet hyökkäykset, jotka järjestö tuomitsi rikoksina ihmisyyttä vastaan, ovat muuttaneet maailmaa radikaalisti. Loppuvuotta 2001 leimasivat ympäri maailmaa tehdyt turvallisuuspoliittiset päätökset, jotka ovat heikentäneet lakiin ja järjestykseen perustuvaa ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä etenkin pakolaisten asemaa.

Samaan aikaan Amnestyn raportti kertoo inhimillisen kärsimyksen jatkumisesta pitkälti entiseen tapaan. Viranomaiset syyllistyivät vuoden 2001 aikana kidutukseen tai pahoinpitelyyn ainakin 111 maassa. Laittomia teloituksia pantiin toimeen 47 maassa ja laillisia 31:ssä. "Katoamisista" saatiin tietoa 35 maassa, ja ainakin 56 maassa oli mielipidevankeja (Suomi niiden joukossa). Amnesty uskoo kaikkien lukujen olevan todellisuudessa huomattavasti korkeampia.

Syyskuun 11. päivän tapahtumat antoivat myös monille hallituksille mahdollisuuden puolustella siviiliväestöön ja poliittisiin toisinajattelijoihin kohdistuvia sortotoimiaan "terrorismin vastaisella taistelulla".

Kiinassa viranomaiset hyökkäsivät entistä voimakkaammin Xinjiangin uiguuriväestöä vastaan ja syyttivät "separatisteiksi" kutsumiaan uiguureja yhteyksistä kansainväliseen terrorismiin. Lukuisia uiguureja on pidätetty ja teloitettu syyskuun 11. päivän jälkeen. Kiinan hallituksen ankara rikollisuuden vastainen kampanja johti muutenkin vuoden aikana massiivisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Kiinassa teloitettiin vuonna 2001 ainakin 2468 ihmistä, kun koko maailmassa teloituksia oli Amnestyn tietojen mukaan 3048. Pelkästään kolmessa kuukaudessa Kiina ehti teloittaa enemmän ihmisiä kuin muu maailma yhteensä edellisen kolmen vuoden aikana.

Myös Venäjä on oikeuttanut jatkuvia ihmisoikeusloukkauksiaan Tshetsheniassa "terrorismin vastaisella taistelulla". Mikään taistelu ei kuitenkaan oikeuta polkemaan valtioiden kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja velvoitteita. Läpi vuoden Tshetsheniassa jatkuneet mielivaltaiset pidätykset, järjestelmällinen kidutus (raiskaukset mukaan lukien) ja pahoinpitely, "katoamiset" ja laittomat teloitukset sekä ihmisten sulkeminen salaisiin pidätyskeskuksiin ovat ihmisoikeusloukkauksia, joihin syyllistyvät on tuotava vastuuseen teoistaan. Venäjä ei kuitenkaan ole osoittanut kiinnostusta syyllisten rankaisemiseen, ja syyskuun 11. päivän jälkeen myös kansainvälinen yhteisö on ollut häpeällisen hiljaa Tshetshenian tilanteesta. Amnesty arvosteleekin maailman johtajia kaksinaismoralismista:

- Hallitusten tekopyhyys ja valikoivuus eivät ole uusia ilmiöitä ihmisoikeuksista käytävässä keskustelussa. Pyrkimys liittoutumien rakentamiseen "terrorismin vastaisessa taistelussa" on kuitenkin tehnyt ne entistä ilmeisemmiksi, Amnestyn pääsihteeri Irene Khan toteaa.

- Samat hallitukset, jotka tuomitsivat naisiin kohdistuneet ihmisoikeusloukkaukset Taleban-hallituksen Afganistanissa, eivät sanallakaan arvostelleet naisten kärsimystä Saudi-Arabiassa. Irakin ihmisoikeusloukkaukset tuominneet eivät katsoneet asiakseen puuttua Venäjän toimiin Tshetsheniassa, Khan jatkaa.

Amnesty korostaa turvallisuuden olevan mahdollista vain, jos kaikkien ihmisten kaikkia oikeuksia kunnioitetaan tasavertaisesti.

- Ihmisoikeuksien jakamattomuus on nyt suuremman haasteen edessä kuin koskaan. Poliittiset ja taloudelliset edut eivät saa määritellä ihmisoikeuksien suojelua, pääsihteeri Irene Khan varoittaa.

Useissa maissa on hyväksytty kovalla kiireellä uusia "terrorismin" vastaisia lakeja, jotka mahdollistavat muun muassa pidätykset määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä. Myös salaiseen todistusaineistoon nojaavia tuomioistuimia voidaan perustaa. Iso-Britanniassa ulkoministeri voi määrätä kenet tahansa "kansainvälisestä terrorismista epäillyn ja kansallista turvallisuutta uhkaavan" hallinnolliseen pidätykseen määräämättömäksi ajaksi, ilman syytteitä tai oikeudenkäyntiä.

Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta pidätettiin kaikkiaan yli 1200 ihmistä, joista suurin osa ulkomaalaisia. Pidätyksiä on varjostanut äärimmäinen salailu, ja pidätettyjen epäillään joutuneen mm. täydellisen eristysvankeuden ja pahoinpitelyjen kohteeksi. Erityisten sotilaskomissioiden perustaminen "terrorismista" epäiltyjen ulkomaalaisten oikeudenkäyntejä varten on herättänyt pelkoja siitä, ettei ulkomaalaisille tarjota samaa oikeusturvaa kuin maan omille kansalaisille.

Yhä useammassa maassa "terrorismin" vastustaminen on myös johtanut rotuennakkoluulojen ja rasistisen väkivallan lisääntymiseen. Varsinkin pakolaiset ja turvapaikanhakijat, jotka muutenkin ovat haavoittuvaisessa asemassa, ovat joutuneet hallitusten tähtäimeen. Vainoa pakenevien ihmisten turvapaikkahakemusten oikeudenmukaisen käsittelyn sijasta hallitukset pyrkivät usein jo ennalta estämään turvapaikanhakijoiden maahanpääsyn.

YK:n pakolaissopimuksen tärkeimpiin kohtiin kuuluvaa palautuskieltoa - jonka mukaan ketään ei tulisi palauttaa maahan, jossa on vaarassa joutua vakavien ihmisoikeusloukkausten uhriksi - rikottiin läpi vuoden. Tähän syyllistyi muun muassa Ruotsi, joka palautti joulukuussa kaksi egyptiläismiestä epäoikeudenmukaisen käsittelyn jälkeen kotimaahansa, vaikka miesten tiedettiin olevan vaarassa joutua kidutuksen ja epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin uhreiksi.

Myös Suomi on (jo neljättä vuotta peräkkäin) mukana Amnestyn vuosiraportissa. Aseistakieltäytyjiä syrjivän siviilipalveluslainsäädännön lisäksi Amnesty International ilmaisee raportissa huolensa Suomen viranomaisiin kohdistuneista rasismiepäilyistä. Amnesty on pyytänyt Suomen oikeusministeriltä selvitystä viranomaisten toimista syyskuussa 2000 Vantaan Hakunilassa ilmenneiden levottomuuksien yhteydessä sekä erityisesti somalialaisen Farah Mohamedin tapauksesta.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Frank Johansson, puh. 09-5860 4466 / 050-3676 311, frank@amnesty.fi Tiedottaja Tommy Lindgren, puh. 09-5860 4422 / 040-5196 777, tommy@amnesty.fi