Uutinen

Ammattiliittojen johto kasvattaisi selvästi kehitysyhteistyötä

Jukka Pääkkönen
22.5.2001

Suomalaisten ammattiliittojen johto kasvattaisi Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja selvästi nykyisestään. Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen tekemässä kyselyssä liki puolet vastanneista oli valmis nostamaan kehitysyhteistyöhön käytettävät varat YK:n suosittamalle tasolle eli nykyiseen verrattuna kaksinkertaisiksi.

Kehitysmaiden tukeminen saa liittojohtajilta muutenkin varsin varauksettoman kannatuksen: tutkija Outi Hakkaraisen mukaan vain kolmisen prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautui kehitysyhteistyöhön "kainostelemattoman kielteisesti".

Ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin teettämä kysely tutkaili liittojohtajien näkemyksiä kehitysyhteistyöstä sekä globalisaation vaikutuksista ammattiyhdistysliikkeen kansainväliseen toimintaan.

Yli puolet kyselyyn vastanneista SAK:laisten liittojen johtohenkilöistä haluaisi kasvattaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tai sen yli. Kahden muun keskusjärjestön liittojohtajat eivät ole aivan yhtä innokkaita kehitysyhteistyön lisääjiä. Silti STTK:laisista 80 prosenttia ja akavalaisista 67 prosenttia kannattaa määrärahojen nostamista nykyisestään.

Suomen kehitysyhteistyön nykyisiä painopistealueita kyselyyn vastanneet kannattivat lähes yksimielisesti. Kansalaisjärjestöjen asemaa kehitysyhteistyön toteuttajina enemmistö olisi valmis vahvistamaan lisäämällä niiden osuutta kehitysyhteistyöbudjetista.

Ammattiyhdistysliikkeen omaan kehitysyhteistyöhön vastaajat suhtautuivat hyvin myönteisesti. Vain kolmisen prosenttia piti sitä ajan ja rahan tuhlauksena, mutta kukaan ei silti kannattanut esimerkiksi SASKin lopettamista tarpeettomana.

Ammattiliittojen kehitysyhteistyöhankkeilla tulisi vastaajien mielestä edistää työelämän perusoikeuksien toteutumista maailmalla, vahvistaa riippumatonta ja demokraattista ay-liikettä sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusturvallisuutta.

Maailmanpankkiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon ja maailman kauppajärjestöön WTO:hon vastanneet suhtautuvat varsin kriittisesti. Laitokset nähtiin epädemokraattisina, muttei kuitenkaan niin ongelmallisina, että ne pitäisi lakkauttaa. Vastaajat halusivat myös ammattiyhdistysliikkeen osallistuvan toimintaan, joka tähtää laitosten muuttamiseen.

Suhtautuminen globalisaatioon jakoi vastanneiden mielipiteet osittain keskusjärjestörajojen mukaisesti. SAK:n jäsenliittojen johto suhtautui talouden globalisaation kriittisimmin ja näki sen mahdollisena uhkana myös suomalaisten hyvinvoinnille. Myönteisimmin talouden globalisaatioon suhtautuivat akavalaisten liittojen johtohenkilöt.

Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen tekemä kysely lähetettiin kaikkiaan 128 suomalaisen ammattiliiton ja keskusjärjestön johtohenkilöille. Liitot edustavat kaikkia kolmea keskusjärjestöä, niin SASKin jäsenliittoja kuin siihen kuulumattomiakin. Kyselyyn vastasi vajaa puolet liitoista, mitä tutkimuksen tekijät pitävät riittävän edustavana otoksena.

Tutkimuksen teettänyt Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on alkujaan SAK:n ja sen jäsenliittojen perustama kehitysyhteistyöjärjestö, jossa ovat jäseninä myös STTK:laiset Tehy, Toimihenkilöunioni ja SUORA. Käytännön hankeyhteistyötä SASKilla on kaikkiin keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen kanssa.