Uutinen

Ammattiliittoaktiivit sortotoimien kohteina maailmalla

Jukka Pääkkönen
7.10.2001

Kolmatta sataa ammattiyhdistysaktivistia menetti viime vuonna henkensä tai katosi jäljettömiin kuolemanpartioiden, terroristiryhmien tai lujanyrkkisen virkavallan käsissä, käy ilmi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tiistaina julkistamasta vuosiraportista. Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n "musta kirja" paljastaa, että ammattiyhdistysaktiivien vaino ja riippumattoman ammattiyhdistysliikkeen järjestelmällinen murentaminen ovat maailmalla hälyttävässä kasvussa. Tuhannet vuosikirjaan asti päätyneet tapaukset ovat todellisuudessa vain pieni osa koko ongelmasta, raportissa arvioidaan.

"Mustaksi kirjaksi" epävirallisesti ristitty VAKL:n vuosiraportti käy tällä kertaa läpi kaikkiaan 140 maata, joissa ammattiyhdistysoikeuksia on viime vuonna järjestelmällisesti loukattu. Omiin kategorioihinsa on luokiteltu sekä suoraviivainen arkipäivän terrorismi että hienostuneemmat, lainsäädäntöön tai sen puutteisiin nojaavat rajoitustoimet.

Raportin synkintä äärilaitaa edustaa Kolumbia, jossa 153 ay-aktiivia menetti henkensä vasemmistosissien sekä yhtiöiden ja viranomaisten tukemien puolisotilaallisten joukkioiden käsissä. Vuosikirjan toiselta reunalta löytyy Norjan tapaisia Euroopan maita. Norja on päätynyt Kolumbian kanssa samoihin kansiin siksi, että työntekijöiden lakko-oikeutta on Norjassa rajoitettu eräillä avainaloilla, kuten öljyteollisuudessa.

Vaaran maantiedettä

VAKL:n musta kirja jakaa maailmalla rekisteröidyt ay-oikeuksien loukkaukset seitsemään eri kategoriaan. Ay-aktiivien salamurhia ja kuolemantapauksia on tilastoitu viime vuodelta kaikkiaan 210, pahoinpitelyitä ja kidutuksia liki 3000, pidätyksiä, vangitsemisia ja mielisairaaloihin passituksia yli 8000. "Lievempiä" luokituksia ovat lakkojen ja mielenosoitusten ehkäiseminen, perusteettomat irtisanomiset, viranomaisten puuttuminen ay-järjestöjen toimintaan sekä lakko-oikeuden rajoittaminen lainsäädännöllä.

Latinalainen Amerikka on VAKL:n raportin mukaan selvästi vaarallisin alue ay-aktiiville. Surmansa saaneista tai jäljettömiin kadonneista ammattiliittojohtajista 186 surmattiin Latinalaisessa Amerikassa. Kolumbiassa asialla olivat lähinnä maan sisällissodan osapuolet, muualla yhtiöiden palkkaamat pyssymiehet tai liipaisinherkkä poliisi ja turvallisuusjoukot.

Tappouhkaukset, pahoinpitelyt ja laittomat pidätykset ovat ammattijärjestöjen arkea myös Guatemalassa ja Brasiliassa, joissa erityisen konfliktiherkkää aluetta ovat kaupalliset plantaasit ja suurviljelykset. Maatyöläisten ja maattomien liikkeen aktiivien ohella perinteisesti vainottuja ammattikuntia ovat opettajat ja kirkonmiehet.

Pahoinpitelyjen ja kidutustapausten taulukkoa VAKL:n mustassa kirjassa johtavat Aasian maat, joissa on tilastoitu eniten myös ammattiliittoaktiivien pidätyksiä ja vangitsemisia. VAKL:n raportti kiinnittää huomion erityisesti Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Burmaan, joissa ammattiliitot on kielletty kokonaan.

Avointa sortoa ja "konsultointia"

Venezuela ja Costa Rica ovat nekin VAKL:n vuosiraportissa ay-oikeuksien pohjasakkaa. Venezuelassa presidentti Hugo Chávez yritti valtaan noustuaan saada lakkautetuksi koko riippumattoman ammattiyhdistysliikkeen, Costa Ricassa taas on vaakalaudalla kollektiivinen sopimusoikeus.

Joka toisessa Afrikan maassa ammattiliittojen puuhamiehiä ja -naisia on viime vuonna pidätetty, vielä useammassa Afrikan maassa ay-toiminta on voinut tuoda työntekijälle potkut. Useissa Persianlahden maissa ammattiliitot on joko kokonaan kielletty tai korvattu viranomaisten asettamilla komiteoilla. Mm. Vietnamissa, Laosissa ja Kuubassa ay-liike on käytännössä hallituksen apuelin, raportti arvioi.

Kovimman paineen alle ammattiliitot ovat joutuneet niissä maissa, joissa ay-liike on asettunut demokratiakehityksen moottoriksi horjuvaa yksinvaltaa vastaan. VAKL:n raportin eurooppalainen pohjanoteeraus on Valko-Venäjä, jonka ammattiyhdistysliike on saanut maksaa kovan hinnan toiminnastaan presidentti Lukashenkan vastaisessa oppositiossa. Vastaava esimerkki Afrikan maista on Zimbabwe ja ay-liikkeen vastaansa saanut presidentti Robert Mugabe.

Suomen naapurimaista VAKL:n mustaan kirjaan ovat päässeet Venäjä ja Baltian maat, joissa ay-liikkeen sopimusoikeudet ovat käytännössä rajalliset ja ammattiliittojen vastainen ilmapiiri vahva. Vauraista maista raportti ruoskii erityisesti Yhdysvaltoja ja siellä suosittua "Union Busting" -liiketoimintaa. Peräti 80 prosenttia yhdysvaltalaisista työnantajista on raportin arvion mukaan turvautunut ulkopuolisiin konsultteihin ehkäistäkseen työntekijöidensä aikeita järjestäytyä.

Esimerkkilistalla tuttuja yhtiöitä

VAKL:n vuosikirjassa vilahtelee käytännön esimerkkejä suomalaisillekin tutuista monikansallisista yhtiöistä, jotka ovat suoraan tai alihankkijoidensa avustuksella onnistuneet hankkiutumaan ay-oikeuksien rajoittajien listalle. Ruotsalainen Ericsson saa pyyhkeet yrityksestään päästä eroon Malesian-yksikkönsä ammattiliitosta. Banaaniyhtiöt Del Monte, Dolé ja Chiquita ovat listalla Guatemalan banaaniplantaasien tapahtumien vuoksi, rengasyhtiö Good Year sopimusvalmistajansa työselkkausten takia. Myös Nestlé ja McDonalds ovat jo totuttuun tapaan VAKLin vuosiraportin esimerkkiaineistona.

Vuosikirjan koonnut VAKL on ammattiyhdistysliikkeen suurin kansainvälinen kattojärjestö. Siihen kuuluu kaikkiaan 148 maan ammattijärjestöjä, joilla arvioidaan olevan yhteensä yli 150 miljoonaa jäsentä. VAKL:n suomalaiset jäsenjärjestöt ovat SAK, Akava ja STTK.

Lisätietoja:
SASK ry
puh. (09) 7740 520
Toiminnanjohtaja Hannu Ohvo, e-mail hannu.ohvo@sask.fi
Tiedottaja Jukka Pääkkönen, e-mail jukka@sask.fi

Tapausesimerkkejä VAKL:n tutkimuksesta: http://www.sask.fi/suom/esim.htm


SASKin lehdistötiedote 9.10.2001