Uutinen

Amerikan vapaakauppa-alue kangertelee pahasti

Monet tutkijat ja kansalaisjärjestöt pitävät koko Amerikan kattavaa vapaakauppa-aluetta (FTAA) hautaan kypsänä hankkeena. Sen alulle pannut Yhdysvallatkin on viime aikoina keskittynyt kahdenvälisiin kauppasopimuksiin.
Diego Cevallos
17.4.2005

IPS -- Vuodesta 1994 lähtien neuvotellun FTAA-sopimuksen oli määrä valmistua tämän vuoden tammikuussa. Se jäi kuitenkin haaveeksi, joten joulukuulle aiottu voimaantulo uhkaa myös lykkääntyä.

Mukaan sopimukseen oli määrä saada koko Amerikka Alaskasta Tulimaahan. Ulkopuolelle jäisi ainoastaan Kuuba.

Neuvottelut ovat olleet jumissa vuoden 2004 alusta asti. Niihin osallistuvat 34 valtiota eivät kuitenkaan vielä puhu epäonnistumisesta Venezuelan presidenttiä Hugo Chávezia lukuun ottamatta.

Kiistakapuloina ovat muun muassa maataloustuki, henkistä pääomaa koskevat oikeudet ja valtioiden hankintapolitiikka, kertoo Luz María de la Mora, joka vastaa neuvottelujen järjestelyistä niiden nykyvaihetta isännöivässä Meksikossa. De la Moran mukaan on yhä mahdollista, että FTAA syntyy ennen vuoden loppua, mutta aiottua vaatimattomampana.

Argentiinan ulkoministeriö varoitti maaliskuussa, etteivät neuvottelut liikahda ilman Yhdysvaltain selvää merkkiä siitä, että se avaa markkinansa alueen muiden maiden tuotteille.

"FTAA:ta ei ole vielä haudattu, mutta se on kuollut"

Alueelliseen integraatioon perehtynyt tutkija Germán de la Reza käyttää FTAA:sta ilmausta "floppi" ja arvioi, ettei sitä kyetä elvyttämään ainakaan  20 vuoteen.

Yhdysvaltain varsinkin maataloustuotteisiinsa soveltama protektionismi on asteittain vienyt pohjaa FTAA:lta. Samoin on käynyt laajemmille neuvotteluille Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, de la Reza huomauttaa.

Muita jarruttavia tekijöitä ovat olleet kansalaisliikkeiden laajat mielenosoitukset FTAA:ta vastaan, vasemmistolaisten hallitusten nousu valtaan useissa Etelä-Amerikan maissa ja Washingtonin muuttunut linja vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen.

Alueen kauppaministerit sopivat jo 2003 FTAA:n kevytversiosta, joka antaa kullekin maalle oikeuden liittyä mukaan joustavin ehdoin ja aikatauluin. Siinäkään ei kuitenkaan ole päästy eteenpäin.

De la Rezankin mukaan valtiot saattavat allekirjoittaa FTAA:n vuoden lopulla, mutta käytännössä se vain summaa yhteen olemassa olevat kauppasopimukset ja vahvistaa aikomuksen jatkaa neuvotteluja integraation edistämisestä.

"FTAA:ta ei ole vielä haudattu, mutta on selvää, että se on kuollut, tai ettei se koskaan syntynyt ainakaan siinä muodossa kuin kymmenen vuotta sitten kaavailtiin", tyrmää Héctor de la Cueva, joka johtaa globalisaatiota arvostelevien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymää.

Latinalaisen Amerikan järjestöt soimaavat sopimusta Yhdysvaltain hallituksen ja suuryritysten uuskolonialistiseksi hankkeeksi.

Kansalaisjärjestöjen vastustuksella suuri merkitys

De la Reza arvioi, että kansanliikkeillä on ollut FTAA:n torjunnassa keskeinen rooli. Ne vastustavat myös kahdenvälisiä ja pienempien alueiden vapaakauppasopimuksia, joita Yhdysvallat on viime aikoina tarjoillut.

Viime vuoden alussa Yhdysvallat allekirjoitti Keski-Amerikan maiden kanssa Cafta-sopimuksen, ja se neuvottelee parhaillaan kolmen Andien valtion, Ecuadorin, Kolumbian ja Perun kanssa.

Kansalaisjärjestöt suunnittelevat FTAA:n symbolisia hautajaisia. Ne pidettäisiin Argentiinassa marraskuussa, jolloin sopimus on määrä allekirjoittaa siellä Amerikan maiden huippukokouksessa.