Uutinen

Alkuperäiskansojen videokonferenssi järjestettiin Nicaraguassa

Kimmo Lehtonen
22.10.2001



MANAGUA -- Maailmanpankki järjesti viime viikolla guatemalalaisen Rigoberta Menchú Tum -säätiön ja nicaragualaisen URACCAN-yliopiston aloitteesta kolmetuntisen maailmanlaajuisen videokonferenssin, jossa alkuperäiskansojen edustajat eri maista pääsivät esittämään toimintaehdotuksensa Durbanin rasismikokouksessa tehtyjen aloitteiden pohjalta. Konferenssin tunnuksena oli "Alkuperäiskansojen aloite rauhan puolesta - Alkuperäiskansojen dialogeja".

Satelliitin välityksellä reaaliaikaiseen keskusteluyhteyteen pääsivät muun muassa Brasilian, Perun, Venezuelan, Argentiinan, Nicaraguan, Guatemalan, Nepalin, Meksikon, Kenian ja Kanadan alkuperäiskansojen edustajat. Teknisiltä ongelmiltakaan ei kokonaan vältytty ja niiden sekä aikarajat ylittäneiden puheenvuorojen takia muun muassa saamelaisten, Australian aboriginaalien ja Chilen edustajien puheet jäivät kuulematta.

"Tarkoitus on päästä sanoista tekoihin. Durbanin kokouksen asiakirjat loivat hyvän pohjan ja niiden pohjalta pitäisi ryhtyä kussakin maassa rakentamaan kansallista ohjelmaa alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen ongelmien ratkaisemiseksi", sanoi URACCAN-yliopiston rehtori Myrna Cunningham, toinen konferenssin pääpuhujista.

Lähes jokaisessa puheenvuorossa päällimmäiseksi ongelmaksi nousi kysymys alkuperäisväestön historiallisista oikeuksista maihinsa. Asia nousikin kuukausi sitten kansainväliseen julkisuuteen, kun Nicaraguan mayagna-intiaanit voittivat vuosia kestäneen oikeustaistelun Nicaraguan hallitusta vastaan.

Yleisamerikkalaisen tuomioistuimen (Corte Interamericana de Derechos Humanos) päätös oli mitä merkittävin, sillä ensimmäistä kertaa Latinalaisen Amerikan historiassa jonkin maan hallitusta vaadittiin tunnustamaan alkuperäisväestönsä historialliset oikeudet yhteisöllisessä omistuksessa oleviin maihinsa. Sen lisäksi Nicaraguan hallituksen todettiin rikkoneen räikeästi omia lakejaan ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Nicaraguan valtio tuomittiin maksamaan korvauksia ja tuomioistuin valvoo myös sitä, että hallitus ryhtyy sanoista tekoihin määritelläkseen Awas Tingnin mayagna-yhteisölle kuuluvat maat metsä- ja muine luonnonrikkauksineen.

Nicaraguan toisen puheenvuoron pitänyt Cesar Paíz korostikin Awas Tingnin merkitystä, sillä se voi avata pään muutoksille myös muualla. "Nyt on tärkeintä se, että tuomioistuimen päätökset pannaan käytäntöön Nicaraguassa."

Paíz saikin heti perään Venezuelan edustajilta kuulla, että maan parlamentissa on jo alustavasti hyväksytty laki maan alkuperäiskansojen maiden merkitsemiseksi. Näin Hugo Chávezin hallinto on edennyt asiassa pidemmälle kuin yksikään muu hallitus mantereella.

Nicaragualaiset etnisten vähemmistöjen edustajat yhdessä kansalaisjärjestöjen, yliopistojen ja kuntien kanssa ovat valmistaneet yhteisen ehdotuksen siitä, miten rakentaa kestävästi monikulttuurista Nicaraguaa ja miten vähemmistöjen oikeudet tulisi turvata.

Dokumentti julkistetaan virallisesti ennen vaaleja ja paikalle pyydetään presidenttiehdokkaat lausumaan näkemyksensä esityksestä ja Nicaraguan autonomisten alueiden kehittämisestä.

Cunningham sanoo, että tiedossa on lisää videokonferensseja. "Olemme Rigobertan (Menchú) kanssa saaneet myös YK:lta suullisen lupauksen siitä, että jollain aikavälillä järjestetään kansainvälinen alkuperäiskansojen naiskonferenssi."

Videokonferenssi järjestettiin Maailmanpankin Development Gatewayn avustuksella.