Kuva:
iStockphoto
Uutistausta

Aliarvostettu avun muoto: Raha

Perinteinen, rakenteiden muuttamiseen tähtäävä kehitysapu on saanut haastajan niin sanotusta käteisavusta. Tuore tutkimus tarkastelee käteisavun toimivuutta Ugandassa. Myös GiveDirect-järjestö luottaa suoraan köyhille, ilman sitoumuksia maksettavaan apuun.
Sanna Jäppinen
30.5.2013

Uganda on tyypillinen kehitysmaa: väestö on pääosin nuorta ja köyhää. Varsinaista työttömyyttä ei ole, sillä jokainen yrittää tehdä edes jotain henkensä pitimiksi. Ongelmia sen sijaan ovat liian vähäiset työtunnit, työn heikko tuottavuus ja alhaiset palkat.

Mitä valtio voi tehdä nuorten tilanteen ja maan talouden parantamiseksi? Miten voidaan luoda kunnollisia työpaikkoja ja vauhdittaa siirtymää maatalousyhteiskunnasta teollistuneeksi?

Perinteinen kehitysapukentän vastaus kuuluu: parantamalla nuorten osaamista ja taitoja. Lukutaitoa, ammattitaitoa, kansalaistaitoja.

Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Chris Blattman päätyy tuoreiden tutkimustensa perusteella toisenlaiseen vastaukseen: nuoret tarvitsevat ennen kaikkea rahaa saadakseen elämänsä käyntiin.

Blattman on tutkinut pääoman ja työllistymisen suhdetta sekä erityisesti köyhien naisten mahdollisuuksia parantaa tulotasoaan Ugandassa.

Ugandalaisnuorista tuli yrittäjiä

Saman näkemyksen, eli että todellinen kehityksen este on pääoman puute, ovat Blattmanin mukaan esittäneet monet kehitystaloustieteilijät: usein pienikin lisäpääoma voi tuottaa köyhälle monikertaiset ansiot. Tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti Aasiaan, ja niissä on seurattu maanviljelijöitä ja jo liiketoiminnassa mukana olevia. Vähemmän tietoa on siitä, mitä tapahtuu kun rahaa annetaan todella köyhille tai kuinka raha vaikuttaa siirtymään maanviljelystä moderneihin elinkeinoihin.

Ugandan tapauksessa valtio jakoi hakemusten perusteella 10 000 dollaria parinkymmenen nuoren kesken. Jokainen sai noin 400 dollaria, mikä vastasi heidän normaaleja vuositulojaan. Rahojen käyttöä ei sidottu, vaan nuoret saivat itse päättää, mihin sen käyttävät.

Nuoria seurattiin kaksi ja neljä vuotta rahasumman myöntämisen jälkeen, ja Blattmanin tutkimuksen perusteella raha tuotti tulosta. Suurin osa nuorista perusti oman yrityksen, esimerkiksi metalli- tai ompelualalle. Työtuntien määrä kasvoi, ja varsinkin naisilla myös työn tuottavuus nousi niin, että heidän ansionsa kasvoivat lähes 50 prosentilla.

Suositumpi ja perinteisempi muoto tukea pienyrittäjyyttä ovat mikrolainat. Blattmanin tutkimuksen mukaan lainat eivät välttämättä takaa ihmisille tarvittavaa pääomaa positiivisen kierteen käynnistämiseksi: lainakäytännöt ovat usein sekavia, lainan saaminen voi olla hankalaa ja lainehdot kalliita.

Blattman toteaa blogissaan, että hän ajatteli aiemmin, että taidot ja pääoma ovat kuin kenkäpari, ja kumpaakin kenkää tarvitaan yhtä lailla.

"Nyt vertaan mieluummin pääomaa kenkiin – se on perusedellytys. Pelkillä kengillä voi jo lenkkeillä, mutta parempaan vauhtiin pääsee, kun saa kenkiin nauhat – eli osaamista."

Toki myös ugandalaisnuoret panostivat taitojensa kehittämiseen, keskimäärin kolmanneksen saamastaan summasta. Suurin osa kuitenkin meni työkalujen ja varaston hankkimiseen.

Järjestö jakaa apua suoraan kännykkään

Järjestökentällä suorasta käteisavusta on esimerkkinä yhdysvaltalainen, vuonna 2011 perustettu GiveDirect-hyväntekeväisyysjärjestö. Se ohjaa lahjoitukset köyhille ilman välikäsiä tai vaatimuksia käyttötarkoituksesta. Järjestö esittelee sivuillaan, että jokaisesta lahjoitetusta dollarista lähes 93 prosenttia päätyy suoraan avuntarvitsijoille Länsi-Kenian Rariedan alueelle. Loput seitsemän senttiä menee siirto- ja seurantakuluihin.

Keniassa paikallisen yhteistyökumppanin, teleoperaattori Safaricomin rahansiirtopalvelu M-Pesan avulla on paikannettu avuntarvitsijoita tiettyjen kriteerien perusteella. Tähän mennessä apua on annettu 732 ihmiselle 50 kylässä. Avunsaajien keskimääräinen päiväansio on järjestön mukaan ollut 0,65 dollaria päivässä.

Avunsaaja saa tiedon lahjoituksesta kännykkäänsä, ja sen jälkeen hän voi hakea summan lähimmästä M-Pesan toimistosta. Rahan kukin saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.

GiveDirect sai vuoden 2012 lopulla yhdysvaltalaisen hyväntekeväisyysjärjestöjä seuraavaan ja rankkaavan GiveWell-järjestön kunniamaininnan: se nostettiin maan kolmen parhaan hyväntekeväisyysjärjestön joukkoon. Perusteluina mainittiin muun muassa avun hyvä kohdennus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä toimintaidean laajentamismahdollisuudet.

GiveDirectin idea lähti aikanaan Intiasta, jossa San Diegon yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Paul Niehaus työskenteli vuonna 2008. Valtio siirsi korruption välttämiseksi avustusrahoja suoraan ihmisten kännyköihin, ja Niehaus keksi, että voisi toteuttaa saman itsekin.

"GiveDirect ei ole ihmelääke kaikkiin ongelmiin, mutta antamallamme avulla on ollut suuri vaikutus ravitsemukseen ja koulutukseen sekä maan- ja karjanomistukseen. Moni käyttää rahat kotinsa parantamiseen. Sen sijaan ei ole havaittu kasvua esimerkiksi ryyppäämisessä", GiveDirectin hallituksessa istuva Niehaus toteaa Forbes-uutipalvelun mukaan.

"Tyypillinen köyhä ihminen ei ole köyhä sen takia, että hän on vastuuton, vaan koska hän on sattunut syntymään Afrikassa."