Uutinen

Aktivistiprofessori ajaa kastittomien asemaa

Ilona Niinikangas
23.8.2001


Thorat halusi seuraavaksi tutkia kaupungeissa asuvien dalitien
asemaa, sillä siitä tiedetään vain vähän. (Kuva: Ilona Niinikangas)

Sukhadeo Thorat opettaa leipätyönään taloustiedettä Jawaharlal Nehru -yliopistossa Delhissä ja kiertää vapaa-ajallaan ympäri maailmaa kertomassa Intian kastittomien eli dalitien asemasta. Hän on mukana kampanjassa, jonka tarkoituksena on vahvistaa dalitien ihmisoikeuksia ja lakkauttaa kastilaitokseen pohjautuva syrjintä. Thorat ystävineen elää tällä hetkellä jännittäviä aikoja, sillä syyskuussa järjestetään YK:n kolmas rasisminvastainen kokous Durbanissa Etelä-Afrikassa ja siellä tullaan takuuvarmasti keskustelemaan myös siitä, täyttääkö dalitien syrjintä rasismin määritelmän.

Kastilaitoksen juuret ovat syvällä intialaisessa yhteiskunnassa. Pääkasteja on neljä ja niiden ulkopuolella jää noin 240 miljoonaa kastitonta eli dalitia. Tämän joukon harteilla on edelleen kaikista raskaimmat ja likaisimmat työt. "Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ollaan menty hyvään suuntaan, mutta tosiasia on, että dalitien ja muiden intialaisten välillä on edelleen suuri juopa. Dalitit kärsivät muita enemmän köyhyydestä, työttömyydestä ja koulutuksen puutteesta", Thorat kertoo.

Intian perustuslaissa kielletään kasteihin pohjautuva syrjintä ja kastittomille on varattu kiintiöitä muun muassa yliopistoihin ja hallituksen virkoihin, mutta asetukset eivät näy arkielämässä. Dalitit asuvat eri alueilla kuin yläkasteihin kuuluvat, hakevat juomavetensä eri kaivoista ja harjoittavat perinteisiä ammattejaan kuten nahkan parkitsemista. Kastien väliset avioliitot ovat edelleen epätavallisia. Laillisia esteitä ei ole, mutta sosiaalinen paine on liian kova.

Helsingissä vieraillut Thorat on sitä mieltä, että YK:n hyväksyntä helpottaisi dalitien elämää. "YK:n virkailijoiden valta ei tietenkään ulotu kylätasolle, vaan meidän täytyy itse ratkaista omat ongelmamme. Kyse on pikemminkin siitä, että mekin haluamme saada äänemme kuuluviin kansainvälisillä foorumeilla", hän toteaa. Intian hallitus ei kuitenkaan tahdo, että dalit-kysymys nousee Durbanin kokouksen asialistalle, vaan pitää ongelmaa ennen kaikkea sisäpoliittisena. YK:n alajärjestöissä on aikaisemmin keskusteltu Intian muista yhteiskunnallisista asioista kuten naisten ja lasten asemasta, eivätkä dalitit ymmärrä, miksi heidät pitäisi jättää ulkopuolelle.

Thoratin mukaan Intian hallituksen haluttomuus johtuu jäsenten hindu-taustasta ja pelosta, että dalitien ongelmien puinti pilaisi hallituksen maineen. "Naapurimaamme Nepal on rehellisesti tunnustanut dalitien vaikeudet, mutta meidän hallituksemme ei ole siihen vielä kypsä. Heidän mielestään kasti ja rotu ovat eri asioita. Se on totta, mutta syrjintä on samanlaista."