Uutinen

Aktivistin murha synnytti kansanliikkeen Thaimaassa

Viidentoista paikallisen ympäristöaktivistin surmaaminen kolmen vuoden aikana ilman syyllisten tuomitsemista herättää vakavan kysymyksen, keiden puolella maan hallitus ja oikeuslaitos ovat.
Timo Kuronen
30.6.2004

BANGKOK -- Kiivas kamppailu Prachuap Khirikhanin hiilivoimaloista päättyi reilu vuosi sitten, jolloin Thaimaan valtiollinen sähköyhtiö irtisanoi sopimukset voimaloiden rakentamisesta maakuntaan. Paikalliset aktivistit eivät kuitenkaan saa olla rauhassa. Bo Nokin kylän vastarinnan eturivissä ollut Charoen Wat-aksorn ammuttiin 21. kesäkuuta bussipysäkillä lähellä kotiaan.

Charoen oli palaamassa bussilla Bangkokista, senaatin eli parlamentin ylähuoneen korruptiota tutkivan komitean kuulemistilaisuudesta, jossa hän oli selvittänyt suunnitellun voimala-alueen hämäriä maakauppoja. Osa yhteiskunnan hallinnassa olleesta maa-alasta oli siirtynyt yksityisomistukseen ja Charoenin johdolla paikalliset ihmiset vaativat tontin palauttamista yhteisomistukseen.

Poliisi on ilmoittanut pidättäneensä yhden Charoenin ampumisesta epäillyn, toinen on edelleen karkuteillä. Pidätetyllä on yhteyksiä Prachuapin maakunnan poliittisiin ja taloudellisiin vaikuttajiin ja hänen perheensä on ollut hiilivoimalan kannattaja. Pidätetty kiistää osallisuutensa murhaan.

Pimeyden voimat jylläävät

Charoenin murha osoittaa, kuinka vaarallinen maa Thaimaa on niille, jotka pyrkivät suojelemaan paikallisyhteisöjen oikeuksia ja elinympäristöä rikollisiin keinoihin turvautuvien liikemiesten ja niiden kanssa yhteistyötä tekevien viranomaisten suunnitelmilta.

Charoen on viidestoista kolmen vuoden kuluessa ammuttu paikallisaktivisti ja kansainvälistä huomiota saaneen kampanjan vuoksi heistä tunnetuin. Toiset olivat kamppailleet muun muassa kaatopaikkoja, luvattomia hakkuita ja kivimurskaamoita vastaan.

Viime vuonna ammuttiin maanviljelijä Samnao Srisongkhram, joka johti Phoenixin sellutehtaan jätevesipäästöjä vastaan kamppaillutta paikallisryhmittymää. Phoenixin laajennus sai 1990-luvun alussa suurimman Suomen hallituksen myöntämän vientiluoton.

Thaimaan ihmisoikeusjärjestöt pitävät aktivistien tappoja osoituksena Thaimaan ihmisoikeustilanteen heikentymisestä nykyisen hallituksen aikana. Se, että tapauksia ei olla kyetty selvittämään tai syyllisiä ei olla tuomittu, osoittaa ettei Thaimaan hallitus tee mitään suojellakseen paikallisia ihmisiä yksityissektorin mielivallalta.

Forum Asia -järjestön tiedotteen mukaan YK:n ihmisoikeuksien erityislähettiläs Hina Jilani nosti thaimaalaisaktivistien surmat esille YK:n ihmisoikeuksien kokouksessa Genevessä huhtikuussa. Vaikka Thaimaan ulkoministeriön edustajat olivat vakuuttaneet Thaimaan arvostavan suuresti demokratiaa ja puolustavan ihmisoikeuksia, Forum Asian mukaan Thaimaa on pikemminkin maa, jossa ihmisoikeusrikoksista rankaisemattomuus on karannut käsistä.

Bangkok Post -lehden suorasanaisen kolumnistin Sanitsuda Ekachain mukaan Thaimaan yhteiskunnan suurin rikollinen löytyy hallituksen johdosta. Nykyisen hallituksen politiikkana on ollut tehostaa luonnonvarojen käyttöä jakamalla käyttöoikeuksia valtion tai yhteisöjen omistamiin maihin niistä eniten maksaville liikemiehille. Maaseudun vastarinta on noussut - mutta samoin on kuolonuhrien määrä.

Hautajaisissa yleisöryntäys

Charoenin nauttimaa arvostusta osoitti se, että surman jälkeisenä aamuna 300 Bo Nokin kyläläistä toi ruumiin bussisaattueessa Bangkokiin ja kantoivat arkun oikeusministeriön eteen. Surevan puolison Korn-uma Pongnoin johdolla he vaativat puolueetonta murhatutkimusta, sillä paikallisen poliisin kykyihin ei luoteta.

Kaksi viikkoa kestäviksi aiotut Charoenin hautajaiset hänen kotikylänsä temppelissä ovat keränneet satoja kävijöitä päivittäin. Kaksi päivää surman jälkeen paikalla oli noin tuhat ihmistä senaattoreista eri puolilta Thaimaata tulleisiin kyläläisiin. Noin 30 kansalaisjärjestöä on lupautunut kantamaan hautajaisjärjestelyiden kustannukset.

Charoenin hautajaiset (Kuvaaja: Timo Kuronen

Hautajaisissa oli esillä surmatun Charoen Wat-aksornin valokuva.

Hautajaistilaisuudessa puhunut senaatin sosiaalisen kehityksen ja turvallisuuden komitean puheenjohtaja Nirand Pitakwatchara kertoi Charoenin murhan olleen yhteiskunnallinen herätys. Neljä senaatin komiteaa aikoo osallistua tapauksen selvittämiseen ja vaatia hallitukselta toimia paikallisyhteisöjen oikeuksien turvaamiseksi.

Charoenia muistettiin sankarina, jonka johtama seitsenvuotinen kamppailu hiilivoimalaa vastaan opetti thaimaalaisille, mitä paikallisyhteisöjen oikeudet ja osallistuminen käytännössä merkitsevät. Ilman hänen aktiivisuuttaan nämä perustuslakiin kirjatut oikeudet olisivat jääneet kuolleiksi kirjaimiksi. Vuonna 2001 vain peruskoulun käynyt Charoen sai epävirallisen kunniatohtorin arvonimen Thaimaan yhteiskuntatieteilijöiden seuralta.

Charoenin perhettä on muistettu runsain rahalahjoituksin. Korn-uma ja bonokilaiset ovat päättäneet perustaa Charoen Wat-aksorn -rahaston, jonne uudet lahjoitukset siirretään. Rahastosta aiotaan auttaa muita ruohonjuuritason liikkeitä ja kamppailuita Thaimaassa. Bo Nok näyttää jälleen esimerkkiä.