Uutinen

Aktivisteja vainotaan terrorismilakien varjolla

IPS
19.11.2002

Ihmisoikeuksien erityisedustajana YK:ssa työskentelevän Hina Jilanin mukaan Yhdysvaltain julistama sota terrorismia vastaan vaarantaa ihmisoikeuksien puolustajien työn. Tuoreessa raportissaan Jilani valittaa, että aktivisteja on joutunut uusien sortotoimien kohteeksi eri maissa.

"Eräitä ihmisoikeustaistelijoita on tapettu, jotkut ovat kadonneet ja joitakin on pidätetty tai vangittu mielivaltaisesti", Jilani kertoo. Hänen mukaansa jotkut valtiot ovat kiristäneet ennestäänkin ihmisoikeuksia rajoittaneita turvallisuuslakeja ja niiden valvontaa on lisätty terrorismin vastaiseen sotaan vedoten.

Jilani ei halua yksilöidä valtioita, mutta mainitsee esimerkkinä tapauksen, jossa maidensa pakkoluovutusta vastustaneita ihmisiä on tuomittu terrorismilakien nojalla. Jilanin mukaan ihmisoikeusaktivistit ja joissakin tapauksissa myös näiden perheet ovat joutuneet loukkausten ja ahdistelun kohteeksi. "Moni on joutunut pakenemaan kotimaastaan."

Jotkut maat käyttävät terrorismin vastaista sotaa verukkeena turvapaikanhakijoiden vangitsemiselle. Toiset muotoilevat lakeja, jotka määrittelevät tavallisen kansalaistottelemattomuuden terrorismiksi.

Raportissaan Jilani valittaa, että moni YK:n jäsenmaa kieltäytyy yhteistyöstä hänen kanssaan. Ainakin 14 valtiota on jättänyt vastaamatta Jilanin pyyntöön päästä käymään maassa. Ne ovat Bhutan, Egypti, Indonesia, Intia, Malesia, Nigeria, Singapore, Togo, Tshad, Tunisia, Turkki, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Zimbabwe.

Kesällä YK:n silloinen ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson vaati erityisen kansainvälisen elimen perustamista valvomaan terrorismin vastaisten toimien vaikutusta ihmisoikeuksiin. Hän varoitti, että lakien kiristäminen demokraattisissa maissa tarjoaa epädemokraattisille maille huonon esimerkin.