Uutinen

Aivovuoto Afrikasta kiihtyy

Koulutetun työvoiman lähtö vie pohjan kehitykseltä, kun afrikkalaiset matkaavat ulkomaille paremman koulutuksen ja palkan toivossa.
Moyiga Nduru
9.2.2004

IPS -- "Meitä ei haittaa, jos ihmiset lähtevät ulkomaille hankkimaan tietoa ja kansainvälistä kokemusta. Kysymys on siitä, saammeko heitä koskaan takaisin", eteläafrikkalainen yrittäjä Brian Khumalo selittää.

Aiemmin koulutetun työvoiman maastamuutto eli aivovuoto verotti enimmäkseen Etelä-Afrikan valkoista väestöä, mutta nykyisin se koskee kasvavassa määrin myös mustia. Sama ongelma koettelee muitakin Afrikan maita.

"Meillä ei ole tarkkoja tietoja Etelä-Afrikasta lähtevien koulutettujen mustien määrästä. Eri raportit kertovat noin 2 000 lähtijästä vuodessa", sanoo Khumalo, joka on maansa suurimman rekrytointifirman Leaders Unlimitedin osakas.

Hänen mukaansa mustat perustelevat lähtöään tarpeella kohentaa tietojaan ja taitojaan pärjätäkseen kilpailussa niille, jotka elivät rotusorron aikana maanpaossa.

Apartheidin lakkauttamisen jälkeen kotiin palanneet maanpakolaiset ovat päässeet hyviin asemiin ulkomailla hankitun koulutuksen ja kokemuksen turvin. Toisaalta eteläafrikkalaisille sairaanhoitajille, lääkäreille, opettajille ja it-eksperteille löytyy hyvin työpaikkoja ulkomailta, koska he hallitsevat englannin kielen.

Tilastojen mukaan Etelä-Afrikasta muutti viime vuonna ulkomaille 11 671 ihmistä, kun luku vuotta aiemmin oli 8 080. Tärkeimmät kohdemaat olivat Yhdysvallat, Britannia, Uusi-Seelanti, Hollanti ja Australia. Lähdön perustelut ulottuvat kotimaan kehnoista palkoista liialliseen rikollisuuteen.

Kapkaupungissa hiljan julkistettu tutkimus nimeltään "Flight of the Flamingos" väittää, että maasta lähtee neljä kertaa enemmän väkeä kuin viralliset tilastot kertovat.

"Moni maastamuuttaja kertoo viranomaisille lähtevänsä vain tilapäisesti ulkomaille töihin", selittää selvityksen laatija, Humanististen tieteiden tutkimuskeskuksen johtaja Michael Kahn.

YK:n Afrikan talouskomissio (ECA) arvioi, että Afrikka on 1980-luvun jälkeen luovuttanut yli kolmanneksen koulutetusta työvoimastaan teollisuusmaihin. Samaan aikaan Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot käyttävät yli kolme miljardia euroa vuodessa teknisen avun ostoon, mukaan lukien yli 100 000 ulkomaisen asiantuntijan palkkaaminen.

"Aivovuoto on tärkeä este Afrikan kehitykselle, koska se verottaa monilta mailta ne inhimilliset voimavarat, jotka tarvittaisiin rakentamaan välttämättömiä instituutioita ja infrastruktuureja vahvan talouden tueksi", ECA sanoo.

Ghanan yliopiston selvityksen mukaan Afrikasta lähtee 70 000 korkeasti koulutettua ihmistä vuodessa. Saharan eteläpuolisen Afrikan 600 miljoonan asukkaan palveluksessa on vain 20 000 tiedemiestä ja insinööriä.

"Afrikka tarvitsee vähintään miljoona tutkijaa ja insinööriä, jotta sen kehitys saataisiin kestävälle perustalle", ghanalainen tutkija Edward Ofori-Sarpong arvioi.

Eteläafrikkalaisen Khumalon mukaan hänen yrityksensä ja muiden vastaavien tehtävä olisi nyt ryhtyä jäljittämään afrikkalaisia ulkomailta ja selvittää näiden paluuaikeet, jotta heidät voitaisiin sijoittaa kitkatta työmarkkinoille.

Arvostelijoiden mukaan afrikkalaiset eivät palaa, koska palkat ovat niin huonot. "Miksi afrikkalainen luopuisi 40 000 euron vuosituloista ulkomailla saadakseen 400 euron työpaikan Afrikasta?" Yhdysvalloissa asuva nigerialainen tutkija Dale Emeagwali ihmettelee.