Uutinen

Afrodad: Kehitys saatava kansan käsiin

Kehitysmaiden kansalaisilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman maansa kehitykseen, painottaa afrikkalaisen Afrodad-järjestön toiminnanjohtaja Charles Mutasa.
Sanna Autere
8.9.2008

Avun tuloksellisuutta käsitelleessä huippukokouksessa Accrassa Ghanassa painotettiin rahoittajien ja avun vastaanottajamaiden yhteistä vastuuta kehitysyhteistyön tuloksista. Kansalaisjärjestöt haluavat laajentaa päätäntävaltaa myös kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnille.

Sanna Autere
080901_SAutere_mutasa.jpg Charles Mutasa kiittelee sitä, että kansalaisjärjestöt otettiin mukaan Accran-kokoukseen.

"Rahoittajien ja kehitysmaiden hallitusten yhteisen vastuun lisäksi pitäisi puhua julkisesta tilintekovelvollisuudesta. Kehitysmaiden parlamentit ja kansalaisyhteiskunta on saatava mukaan päätöksentekoon, sillä kehitys lähtee ihmisistä", Accran-kokoukseen syyskuun alussa osallistunut afrikkalaisen Afrodad-järjestön toiminnanjohtaja Charles Mutasa sanoo.

Hänen mukaansa kehitysyhteistyövarat menevät varmimmin oikeaan osoitteeseen, jos ne kulkevat kehitysmaiden omien budjettien kautta ja maiden kansalaisilla on mahdollisuus seurata varojen käyttöä. Läpinäkyvyys ja avoin tiedonsaanti vähentävät myös korruption mahdollisuuksia.

Kehitysyhteistyö vain osa ratkaisua

Kehitysyhteistyö on vain osa ratkaisua köyhyyden vähentämiseksi, Mutasa huomauttaa. Sen lisäksi tarvitaan myös oikeudenmukaisempia kauppasääntöjä ja ratkaisuja velkakriisin selättämiseksi.

"Eri politiikan alojen on toimittava johdonmukaisesti, jos halutaan kestäviä tuloksia", sanoo Mutasa, joka puhuu mieluummin kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta kuin avun tehokkuudesta.

"Tarvitaan enemmän toimintaa kuin sanoja ja enemmän todellisia poliittisia sitoumuksia kuin asiakirjojen hiomista. Tärkeämpää kuin tarkkojen aikataulujen asettaminen on se, että olemme yksimielisiä niistä asioista, joita pitää muuttaa", Mutasa painottaa.

Kaikki pelurit saman pöydän ääreen

Mutasan mielestä on kuitenkin saavutus sinänsä, että kehitysyhteistyön kaikki pelurit saatiin saman pöydän ääreen Accran huippukokouksessa. Edellisessä kokouksessa Pariisissa kansalaisjärjestöjä ei nimittäin edes tunnustettu itsenäisinä toimijoina.

"Pariisissa vuonna 2005 meitä oli vain muutama järjestöedustaja kokouspaikan käytävillä. Täällä Accrassa kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet aktiivisesti pyöreän pöydän keskusteluihin ja tuoneet ajatuksensa vahvasti päättäjien tietoisuuteen", Mutasa kertoo.

Hänen mielestään on merkittävää, että kokous pidettiin Ghanassa, Afrikan maaperällä. Symbolisen merkityksen lisäksi paikan valinta mahdollisti afrikkalaisten järjestöjen runsaan osallistumisen kokoukseen.

Parannuksista huolimatta kansalaisyhteiskunnan kuuleminen uhkaa kuitenkin vielä jäädä satunnaiseksi. "Päätökset tehdään edelleen suljettujen ovien takana ilman kansalaisjärjestöjen osallistumista", Mutasa sanoo.

Uudet rahoittajat tuovat liikkumavaraa

Niin kutsuttujen uusien rahoittajamaiden kuten Kiinan ja Intian sitouttaminen kehitysyhteistyön yhteisiin pelisääntöihin on Mutasan mielestä kehitystyötä koskevista uusista haasteista merkittävin.

Kiinaa on esimerkiksi arvosteltu vahvasti siitä, että se näyttää hääräävän Afrikassa vain luonnonvarojen perässä. Lisäksi esimerkiksi sen ja eri kehitysmaiden tekemien sopimusten sisällöstä ei juuri maailmalla tiedetä, mikä on herättänyt levottomuutta perinteisissä avunantajissa.

Mutasan mukaan on kuitenkin huomioitava, että uudet rahoittajat myös laajentavat kehitysmaiden neuvotteluvaraa. Esimerkiksi Maailmanpankki on hänen mielestään joutunut viime aikoina muuttamaan toimintatapojaan. Näin ei tapahtuisi, jos se tietäisi olevansa ainoa rahoittaja.

"Uudet rahoittajat tuovat tervettä kilpailua, mikä antaa kehitysmaille valinnanvaraa. Esimerkiksi Kiina ei aseta avulleen talouspoliittisia ehtoja ja se toimii usein aloilla, joilla perinteiset rahoittajat eivät ole olleet aktiivisia", Mutasa sanoo.

"Toisaalta Kiinan tulisi muuttaa asennettaan kansalaisyhteiskuntaa kohtaan sallivammaksi", hän jatkaa.

Mutasan mielestä Accrassa asetettiin odotukset seuraavan huippukokouksen suhteen korkealle. Hän ei kuitenkaan usko, että teollistuneiden maiden järjestö OECD on paras foorumi keskustelulle kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta.

"OECD:n piiriin kuulumattomia avunantajia on vaikea saada mukaan. Tarvitsemme kattavamman järjestelmän, jonka puitteissa myös kehitysmailla ja uusilla rahoittajilla on paremmat mahdollisuudet yhteisten periaatteiden määrittelemiseen. YK:lla voisi tässä olla keskeinen rooli", Mutasa arvioi.

Kepa seurasi OECD:n koordinoimaa Accran kokousta paikan päällä. Uutisia ja tunnelmia voi seurata koostesivulta.