Uutinen

Afrikkalaisjärjestöt: EPA toi esille EU:n "todelliset kasvot"

Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt vaativat Euroopan etua palvelevien EPA-vapaakauppaneuvotteluiden mitätöintiä. Afrikan kehityksen tukeminen on niiden mukaan jäänyt sanahelinäksi.
Eeva Eronen
4.3.2008

Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt arvostelevat raskaasti EU:ta EPA-vapaakauppasopimusneuvotteluiden viimeaikaisesta kehityksestä. Niiden mukaan Eurooppa on nyt paljastanut todelliset kasvonsa.

"Nämä (väliaikaiset) sopimukset ovat klassisia vapaakauppasopimuksia, jotka palvelevat selvästi Euroopan kaupallisia ja taloudellisia etuja. Kaikki vaateet Afrikan kehityksen tukemisesta ja alueellisesta integraatiosta ovat paljastuneet valheiksi", järjestöt arvioivat Afrikan kauppaverkoston (African Trade Network) kokouksen jälkeen helmikuun lopulla.

EPA-sopimukset ovat EU:n ja Afrikan, Karibian sekä Tyynenmeren maiden eli niin sanottujen AKT-maiden välisiä vapaakauppasopimuksia, joiden on tarkoitus korvat vanhat kauppasopimukset. Sopimukset piti suunnitelmien mukaan saada voimaan tämän vuoden alussa.

Tähän mennessä kuitenkin vain 35 maata 80:stä on suostunut allekirjoittamaan sopimuksen, ja näissäkin tapauksissa on ollut kyse alkuperäistä suppeammista väliaikaisista sopimuksista. Varsinainen EPA-sopimus on tehty vain Karibian ja EU:n välillä. EU tahtoisi saada neuvottelut laajemmista sopimuksista päätökseen mieluusti jo tänä vuonna.

"Kolonialisimin uusi muoto"

Järjestöt ovat vastustaneet sopimuksia suunnitteluvaiheesta lähtien. Neuvottelujen viimeaikainen kehitys on niiden mukaan näyttänyt vielä aiempaakin selvemmin, miten kauhistuttavia sopimukset olisivat.

Järjestöjen mukaan Eurooppa omaksui manipuloivan ja kovakouraisen taktiikan vuoden 2007 lopulla yrittäessään painostaa afrikkalaiset hallitukset sopimuksiin.

"Kun tuli selväksi, ettei yksikään Afrikan alueista suostu vaatimuksiin, Euroopan komissio turvautui jäsentensä tukemana julkeaan hajoita ja hallitse -taktiikkaan. Eurooppa käytti hyväkseen sitä, että osa vientialoista on historiallisista syistä vahvasti riippuvaista Euroopan markkinoista. Eurooppa talloi koko alueellisen neuvotteluprosessin jalkoihinsa uhkaamalla sulkea pääsyn tärkeille vientimarkkinoille. Lisäksi se alkoi neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia yksittäisten maiden kanssa", järjestöt lausuvat.

Järjestöt saavat tukea Euroopan sosiaalisen verkoston (European Justice Network, EJN) johtajalta Malcolm Damonilta, jonka mukaan moni maa päätyi painostuskeinojen vuoksi allekirjoittamaan väliaikaisen sopimuksen vaikkei olisi halunnut.

"Näitä sopimuksia voi pitää kolonialismin uutena muotona, sillä ne ovat käytännössä Euroopan vanhoille siirtomailleen säätämiä omien markkinoidensa suojaamiseksi", Damon sanoi uutistoimisto IPS:lle.

Laajennetut sopimukset on unohdettava

Kansalaisjärjestöt vaativat, että tehdyt sopimukset mitätöidään ja tilalle otetaan vaihtoehtoisia malleja, kuten niin sanottu Kaikkea paitsi aseita -sopimus (Everything But Arms, EBA). Kyseisen sopimuksen mukaan maailman köyhimpiin valtioihin kuuluvat AKT-maat voivat viedä tuotteitaan Eurooppaan tullitta.

Lisäksi neuvotteluissa pitäisi järjestöjen mukaan unohtaa sopimukset palveluista, sijoituksista, yksityisestä omaisuudesta, kilpailusta ja julkisista hankinnoista. Neuvotteluissa tulisi myös esimerkiksi palata kehitysmaiden omiin määritelmiin niiden tavoitteista.

Niin Afrikan, Karibian, Tyynenmeren kuin Euroopankin kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet sopimuksia niiden suunnitteluvaiheesta lähtien. Niiden mukaan sopimukset vaarantavat esimerkiksi köyhien maiden hallitusten tulot ja sitä kautta julkiset palvelut, paikallisen tuotannon, ruokatuotantoon liittyvän itsemääräämisoikeuden sekä Afrikan maiden alueellisen integraation.

Lisää tietoa aiheesta