lapsia vilkuttaa
Norsunluurannikkolaisia pakolaislapsia Bahnin pakolaisleirillä Liberiassa huhtikuussa 2011. Tällä hetkellä maailman väestönkasvu keskittyy ensisijaisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
Kuva:
DFID
Uutinen

Afrikkaa uhkaa ”demografinen aikapommi”

Elleivät Afrikan maiden hallitukset panosta lasten ja nuorten elinoloihin, vuonna 2050 Afrikka voi olla miljardin vihaisen, aliravitun, alikoulutetun ja työttömän nuoren maanosa, varoittaa perjantaina julkaistu raportti.
Ruut Tolonen
2.11.2018

Jos tulevaisuus on nuorissa, on Afrikka tulevaisuuden manner. Vuosisadan loppuun mennessä maailman väestön ennustetaan kasvavan neljällä miljardilla, ja näistä kolme miljardia syntyy Afrikkaan.

Jo vuoteen 2030 mennessä Afrikan lasten ja nuorten määrän arvioidaan nousevan 750 miljoonaan, vuoteen 2050 mennessä miljardiin. Silloin kaikista maailman alaikäisistä 40 prosenttia asuu Afrikassa.

Mutta erityisen lupaavalta näiden lasten ja nuorten tulevaisuus ei tätä nykyä näytä, selviää tänään perjantaina julkaistusta The African Report on Child Wellbeing -raportista.

Sen mukaan Afrikassa tikittää demografinen aikapommi: vuoden 2050 Afrikka voi olla miljoonan vihaisen, aliravitun, alikoulutetun ja työttömän nuoren maanosa, raportti varoittaa.

Aliravitsemus on pahin uhka

African Child Policy Forumin (ACPF) kokoamassa raportissa arvioidaan 52 valtion osalta sitä, kuinka hyvin niiden politiikka tukee lasten oikeuksien toteutumista ja lasten hyvinvointia. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi ravitsemus, koulutusmahdollisuudet ja lainsäädäntö.

Raportin mukaan Afrikan lapsiystävällisimmät hallitukset ovat Mauritius, Algeria, Tunisia, Etelä-Afrikka, Kap Verde, Egypti, Namibia, Seychellit, Swazimaa, Marokko ja Lesotho.

Heikoin lasten asema on Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikassa, Tšadissa, Etelä-Sudanissa, Kamerunissa, Sambiassa, Liberiassa, Kongossa, Guineassa ja Eritreassa.

Yleisesti Afrikan lasten elämässä on tapahtunut edistystä, sillä viimeisten 15 vuoden aikana lapsikuolleisuus on pudonnut lähes 50 prosentilla ja yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Lapset ovat terveempiä ja elävät pidempään. Lapsia myös suojellaan hyväksikäytöltä ja riistolta aiempaa paremmalla lainsäädännöllä, ja valtiot käyttävät lapsiin enemmän rahaa kuin koskaan.

Tästä huolimatta yleiskuva on synkkä.

”Suuri osa Afrikan lapsista ja nuorista kärsii aliravitsemuksesta ja koulutusmahdollisuuksien puutteesta. Yli puolella tytöistä ei ole pääsyä toisen asteen koulutukseen”, ACPF :n puheenjohtaja Graca Machel kertoo tiedotteessa.  

Merkittävin yksittäinen Afrikan lapsiin kohdistuva uhka on aliravitsemus. Lähes kolmannes lapsista on kitukasvuisia ja jopa puolet alle viisivuotiaiden kuolemista liittyy aliravitsemukseen. Vain noin yhdeksän prosenttia lapsista saa  ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa.

”Ja vaikka afrikkalaislapset pääsisivät kouluun, he eivät opi. Kaksi viidestä valmistuu peruskoulusta ilman luku-, lasku- tai matematiikan taitoja”, ACPF:n johtaja Assefa Bequele sanoo.

Esimerkiksi Sambia ja Keski-Afrikan tasavalta käyttivät vain prosentin bruttokansantuotteestaan koulutukseen, kun taas Lesotho ja Botswana investoivat siihen yli 10 prosenttia.

Lakeja on mutta niitä ei noudateta

Vaikka monissa Afrikan valtioista lapsen oikeuksia suojataan erilaisten lakien, käytäntöjen ja instituutioiden voimin, todellisuus on karu.

36 raportissa tarkastelluista 52 maasta avioliiton ikäraja yli vähintään 18 vuotta, mutta kolme kymmenestä afrikkalaislapsesta avioituu alaikäisenä. Sudanissa jopa 10-vuotiaiden tyttöjen avioliitot ovat sallittuja.  Myös lapsityövoima on yleistä.

Raportin suosituksissa todetaan, että jotta Afrikka ei ajautuisi vakavaan inhimillisen kehityksen kriisiin, tarvitaan valtioilta nopeita, mittavia ja pitkäjänteisiä panostuksia lasten ravitsemukseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä työllisyyden kohentamiseen.

Pelkkä reippaassa vauhdissa oleva talouskasvu ei tule korjaamaan kehitystä, vaan hallitusten täytyy panostaa köyhimpiin ihmisiin oikeudenmukaisen verotuksen ja vaurauden uudelleen jakamisen kautta.