Uutinen

Afrikka haluaa lisää valtaa Maailmanpankissa ja IMF:ssä

Afrikan mailla on yhteistä asiaa Bretton Woods -instituutioille. Tavoitteena on saada suurempi jalansija maailman talouspolitiikassa.
Esa Salminen
1.8.2007

PEMBA -- Afrikkalaisen taloudenpidon kerma kokoontui Mosambikin pääkaupunkiin Maputoon 30.-31. heinäkuuta keskustelemaan maanosan asemasta niin kutsutuissa Bretton Woods -instituutioissa eli Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.

Afrikan maiden talousministerit ja osa keskuspankkien johtajista muotoilivat yhteisen viestin näille maailman suurimmille rahoituslaitoksille: me haluamme lisää sananvaltaa, laajemman edustuksen ja lisää kehitysapua.

"Äänijärjestelmä uusittava"

"Meidän on vaikeaa saada äänemme kuuluviin nykyisessä äänestyskäytännössä", sanoi Mosambikin talousministeri Manuel Chang tiedotustilaisuudessa ennen kokousta. "Äänimäärä perustuu varallisuuteen, joten valta on keskittynyt rikkaille Pohjoisen maille."

Kehitysmaiden huoli liittyy Maailmanpankin äänijärjestelmään, joka jakautuu perusääniin ja osakeomistukseen perustuviin ääniin. Kaikilla pankin jäsenmailla on 250 perusääntä ja niin monta "lisä-ääntä" kuin maalla on osakkeita.

Suurimmalla osalla Afrikan maista on varaa vain ilmaisiin perusääniin, joiden merkitys kapenee koko ajan. Kun vuonna 1970 perusäänet vastasivat kymmentä prosenttia pankin kaikista äänistä, on osuus nyt  alle kaksi prosenttia, ja 23 rikkaimmalla maalla on 60 prosenttia äänimäärästä. Afrikan maiden tavoitteena on nostaa perusäänten osuus takaisin ainakin kymmenen prosentin tasolle.

"Me haluamme, että meitä kuunnellaan ja näkökantamme ymmärretään. Ja me haluamme, että enemmän afrikkalaisia työskentelisi Maailmanpankin ja IMF:n johdossa, hallinnossa ja palveluissa", ministeri Chang linjasi.

Julkilausumassa toivotaankin laajempaa Afrikan edustusta kaikilla tasoilla. Nyt esimerkiksi Maailmanpankin johtokunnan 24 jäsenestä afrikkalaisia on vain kaksi. Foorumin tiedottajana toimiva Mosambikin valtion kassan pääjohtaja Antonio Laice on hyvin pahoillaan afrikkalaisten vähäisestä edustuksesta.

"Tärkeissä kokouksissa nämä kaksi joutuvat vastaamaan koko Afrikan puolesta", Laice sanoi uutistoimisto AIM:n haastattelussa.

"Ylipäänsä afrikkalaisia on töissä näissä instituutioissa hyvin vähän. Kun Afrikkaan lähetetään valtuuskuntia, yleensä mukana ei ole yhtään afrikkalaista", Laice painotti. Näin siitäkin huolimatta, että Afrikka on sekä Maailmanpankin että IMF:n tärkein toiminta-alue.

"Petetyt lupaukset lunastettava"

Muita Maputon-kokouksen teemoja olivat muiden muassa Maailmanpankin ja IMF:n rooli Afrikassa, Afrikan kehitysrahojen kasvattaminen ja foorumin oma uudistusprosessi.

Julkilausumassaan Afrikan maat vaativat lisää rahaa Maailmanpankin kevytlainaohjelma IDAan, jolla tuetaan köyhimpien kehitysmaiden kasvua. Afrikka muistuttaa, että kansainvälinen apu Afrikalle on vähentynyt viime vuosina, vaikka teollisuusmaat ovat toistuvasti luvanneet lisätä apua. Trendi on edelleen laskeva, mikä vaarantaa YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen.

"Tällä vauhdilla", Antonio Laice sanoi, "23 Afrikan maata eivät saavuta yhtäkään vuosituhattavoitetta, ja pieni 13 maan joukko, Mosambik näiden joukossa, saavuttaa vain yhden kahdeksasta tavoitteesta."

Julkilausumassa paheksutaan länsimaiden tapaa paisuttaa näennäisesti apubudjettia laskemalla velkahelpotukset kehitysavuksi, vaikka kyseessä on kaksi aivan eri asiaa. Maat toivoivat myös Maailmanpankilta innovatiivista otetta uusien rahoitusmuotojen kehittämiseksi.

Yhteinen julkilausuma on tarkoitus esittää Maailmanpankin vuosikokouksessa lokakuussa Washingtonissa.

Nyt toista kertaa Maputossa kokoontunut "African Caucus" on vuonna 1963 perustettu Afrikan talousministerien ja keskuspankkien johtajien yhteistyöfoorumi. Sen puheenjohtajana toimii yksi jäsenmaista kahden vuoden kierrolla.

Mosambikin talousministeri Manuel Changin mukaan yksi suurista foorumin saavutuksista Mosambikin puheenjohtajuuskaudella on ollut afrikkalaisen neuvoa-antavan elimen perustaminen Kansainvälisen valuuttarahaston yhteyteen. Mosambik luovuttaa puheenjohtajuuden Mauritanialle lokakuussa.