Kuva:
Shutterstock
Uutistausta

Afrikka haastaa Aasian taloustiikerit

Raaka-aineiden tuottajaksi leimattu Afrikka alkaa olla valmis teollistumisbuumiin.
Sanna Jäppinen
12.2.2014

Afrikan maiden keskimääräinen talouskasvu on viime vuodet ollut vahvaa, vain Aasian nousevilla talouksilla on mennyt kovempaa. Maanosan vaurastuminen on perustunut pitkälti raaka-aineiden kysyntään, ja heikkoutena esimerkiksi juuri Aasiaan verrattuna on pidetty sitä, että Afrikan maissa maatalous- ja palvelusektorin rinnalle ei ole kehittynyt luonnonvaroja edelleen jalostavaa merkittävää teollisuutta. 

Nyt aika teollistumisbuumille alkaa kuitenkin olla kypsä – ja se näkyy kaikkialla, kirjoittaa The Economist -lehti.

"Teollisuuden osuus Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden bruttokansantulosta on viime vuosina ollut 10-14 prosenttia, joten väestömäärältään nopeimmin kasvavan maanosan teollisuussektori kasvaa nyt samaa tahtia kuin muu talous", lehti toteaa.

African Economic Outlook -verkkosivuston mukaan Afrikan teollisuustuotteiden - kulutushyödykkeiden, koneiden, ja liikennevälineiden - vienti kaksinkertaistui vuosina 2000-2009. Samalla ovat muuttuneet myös viennin kohdemaat. Perinteisten kohdemaiden eli lähinnä EU-maiden ja Yhdysvaltain rinnalle ovat nousseet yhtä vahvoina toiset kehitysmaat ja varsinkin nousevat taloudet Kiinan johdolla.

Koulutus ja yritysympäristö avaintekijöinä

Maailmanpankin ekonomisti Wolfgang Fengler arvioi The Economistin artikkelissa, että aika on monin tavoin otollinen Afrikan uudenlaiselle teollistumiselle: maanosan väestörakenne on hyvä, kaupungistuminen on käynnissä, keskiluokka kasvaa ja palvelut paranevat.

”Jotta teollistuminen pääsee toden teolla käyntiin, maanosan on lisättävä panoksia infrastruktuurin ja yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Monet maat ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin näiden asioiden kehittämiseksi”, Fengler toteaa.

Tämä on todettu esimerkiksi Maailmanpankin viime syksynä ilmestyneessä "Doing Business" -raportissa, jossa nostettiin esiin Afrikan maissa tapahtunut kehitys liiketoiminnalle hyödyllisten sääntöjen luomisessa. Raportin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan 20 maasta yhdeksässä oli edellisen vuoden aikana onnistuttu sääntelyllä vahvistamaan yritystoimintaa.

Venäläisen Renaissance Capital -rahoitusyrityksen johtajan Charles Robertsonin mielestä avaintekijä on koulutustason koheneminen.

Hänen mukaansa Afrikalla on nyt ensi kerran historiassa sellaisia inhimillisiä resursseja, joita teollistuminen vaatii. Esimerkiksi 1970-luvulla rikkaat teollisuusmaat alkoivat siirtää vaateteollisuuttaan ja -tehtaitaan Meksikon ja Turkin kaltaisiin maihin, joissa ainakin neljännes lapsista jatkoi toisen asteen koulutukseen – Afrikassa prosenttiosuus oli tuolloin alle kymmenen.

Haastaako Afrikka Kiinan halpatyön tarjonnassa?

Merkittävinä vauhdittajina Afrikan teollistumisessa ovat tuhannet kiinalaiset työntekijät, jotka jäävät Afrikkaan päätettyään työnsä kaivos- tai infrastruktuuriprojekteissa, ja perustavat paikallisia markkinoita vahvistavan työpajan, The Economist kirjoittaa.

Nähtäväksi jää, siirtyvätkö tulevaisuudessa myös työt Kiinasta Afrikan maihin.

Esimerkiksi Maailmanpankin varapääjohtaja Obiageli Ezekwesili arvioi, että lähivuosina jopa 80 miljoonaa työpaikkaa saattaa lähteä Kiinasta palkkatason noustessa. Toisin kuin Kiinassa, joissain Afrikan maissa liiketoiminnasta on tulossa entistä  edullisempaa samaan aikaan kun infrastruktuuri parantuu ja kaupan esteitä vähennetään. Uganda on esimerkki maasta, jossa teollisuustuotteiden valmistuskustannukset ovat laskussa.

The Economist ei kuitenkaan povaa Afrikan maista samanlaisia vauhdilla eteneviä talousihmeitä  kuin vaikkapa Etelä-Koreasta. Todennäköisempää on monimuotoinen teollistuminen, jossa pienillä ja keskikokoisilla yrityksillä on suuri merkitys – ja lähivuosina palvelusektori tulee edelleen olemaan merkittävämpi työllistäjä.

Vertailukohta voisi lehden mukaan löytyä vaikkapa Intiasta, jossa teollistuminen lähti nousuun kaksi vuosikymmentä sitten hyvin matalalta tasolta, mutta on sittemmin tasaisesti kasvanut vahvan palvelusektorin taustalla.