Kuva:
PeskyMonkey
IStock
Uutinen

Afrikan laiton pääomapako yhä kasvussa

Ensimmäinen afrikkalaisten oma tutkimus laittomista rahavirroista kertoo, että pääomavuoto on saattanut jopa kolminkertaistua vuosituhannen alusta.
Jukka Aronen
6.2.2015

Laiton pääomapako on ollut viime vuosina monen erilaisen raportin aiheena, ja ongelma on noussut kehitysjärjestöjenkin agendalle.

Viime sunnuntaina julkistettu, Afrikan unionin ja YK:n tuottama tutkimus Afrikkaan kohdistuvasta laittomasta pääomapaosta tuntuu ensialkuun vanhan kertaukselta.

Siinä painotetaan, että viimeisten 50 vuoden aikana Afrikasta on karannut laittomasti noin tuhat miljardia dollaria, mikä vastaa suurinpiirtein samalla aikavälillä vastaanotettua kehitysyhteistyöpottia.

Tutkimuksessa on kuitenkin myös tuore näkökulma. Siinä on pyritty ensimmäistä kertaa katsomaan suurennuslasilla Afrikan mannerta ja erottelemaan, miten ja missä laitonta pääomapakoa tapahtuu.

Nigeria kärjessä

Yksi keskeisistä tutkimustuloksista oli, että Nigerian öljyteollisuuteen liittyvä hämärätoiminta vastaa yksinään suuresta osasta mantereen pääomapaosta. Vuosien 1970 ja 2008 välisenä aikana maanosasta pakeni noin 850 miljardia dollaria, ja tästä Nigerian osuus oli noin 218 miljardia. Muilla kärkisijoilla olivat Egypti (105 miljardia) ja Etelä-Afrikka (82 miljardia).

Raportissa ei kuvailla yksityiskohtaisesti mekanismia, jolla Nigeria öljytulojaan menettää, mutta Transparency Internationalin perustaja Laurence Cockcroft avaa niitä kirjassaan "Global Corruption".

Cockcroftin mukaan poliittinen eliitti ostaa Nigerian kansallisen öljy-yhtiön ja monikansallisten firmojen putkistoista varastettua raakaöljyä ja toimittaa sen ulkomerellä odottaviin tankkereihin, jotka rahtaavat sen maailmanmarkkinoille myytäväksi. Ja eliitin suojeluksessa olevat kauppiaat myyvät subventoitua, kotimaisiin jalostamoihin ja markkinoille tarkoitettua halpaa öljyä maailmanmarkkinahinnalla naapurimaihin.

Nigerian öljybisneksessä mukana olevat länsimaiset yritykset ovat tietoisia "pelin hengestä".

Luonnonvarat houkuttavat rikollisuuteen

Raportin laatijat sanovat, että Afrikan pääomapako linkittyy ennen kaikkea kaupalliseen toimintaan ja luonnonvarojen käyttöön.

Yleisiä keinoja ovat muun muassa kaupan määrän ja laadun vääristely, salaiset verotussopimukset, yritysryppään sisäinen siirtohinnoittelu ja voittojen tilittäminen veroparatiiseihin. Mukana toiminnassa on sekä afrikkalaisia että ulkomaisia yrityksiä.

Esimerkiksi Mosambikissa vientiin menneet katkaravut ilmoitettiin verotussyistä heikompilaatuisiksi kuin ne todellisuudessa olivat. Ja maa ilmoitti vieneensä 260 000 kuutiota puutavaraa maailmalle, kun pelkästään Kiina sanoi ostaneensa siltä 450 000 kuutiota.

Rahojen menetykseltä ei vältytty muillakaan sektoreilla, kuten telekommunikaatioalalla. Esimerkiksi Keniassa ja Kongossa kierrätettiin kännykällä tehtyjä ulkomaanpuheluita heikkolaatuisen nettiyhteyden kautta.

Heikko valtio altistaa

Tutkimuksesta vastuussa ollutta paneelia johtanut Etelä-Afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki sanoo tutkimuksen vakuuttaneen panelistit siitä, että "suuret kaupalliset yritykset ovat pääsyyllisiä laittomaan pääomapakoon". Mbekin mukaan korruptio kulkee käsi kädessä heikon hallinnon kanssa.

Laittomat pääomavirrat kasvavat, kun valtion valvontaelimet ovat heikkoja. Tämä on kärjistynyt Kongossa, jossa suuri osa maasta ei ole lainkaan valtion kontrollissa. Tutkimuksessa arvioidaan, että laittomat virrat vastaavat jopa 25:tä prosenttia Kongon bruttokansantuotteesta.

Jotta pääomapaon käytännön vaikutukset kansantaloudelle avautuisivat mahdollisimman konkreettisesti, tutkijat laativat arvion siitä, miten neljäs vuosituhattavoite — alle 5-vuotiaiden kuolleisuusasteen leikkaaminen kolmannekseen vuoden 1990 tasosta — hidastuu pääomapaon vuoksi.

Nykymenolla, kun pääomapako on suurta, esimerkiksi Kongo saavuttaa tavoitteen noin 130 vuodessa. Mutta jos pääomapako saataisiin kuriin, aikaa menisi paljon vähemmän: noin 40 vuotta.

Afrikka on "nettomaksaja"

Tutkimuksessa arvioidaan, että noin 30-60 miljardia dollaria katoaa laittomasti Afrikasta vuosittain ja että tästä syystä Afrikka on nettomaksaja suhteessa muihin maanosiin.

Laittomat virrat ovat yhä kasvussa. Vuonna 2001 ne olivat suuruudeltaan "vain" 20 miljardia, eli menetykset ovat saattaneet kasvaa jopa 20 prosentin vuosivauhdilla.

Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että kaikki laitonta pääomapakoa kuvaavat luvut ovat hyvin karkeita arvioita ja todelliset määrät saattavat olla paljon korkeampia koko mantereen osalta.

Raportissa esitetään, että afrikkalaisten valtioiden tulisi parantaa korruptionvastaista toimintaansa ja että YK:n pitäisi tehdä kaikkensa, jotta eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset lopettaisivat rahanpesun ja verojen välttelyn Afrikassa.

Christian Aid -järjestön talousasiantuntija Joseph Stead pitää raporttia merkittävänä.

"Tämä on ensimmäinen kerta kun Afrikan maat puhuvat näin voimakkaalla yhteisellä äänellä talousrikoksia vastaan."