Uutinen

Afrikan järjestöt: EPA-sopimuksille on vaihtoehtoja

Kansalaisjärjestöt ympäri Afrikan kokoontuivat Ghanassa ja päättivät vaatia yhdessä, että vapaakauppasopimus EPA unohdettaisiin. Heidän mukaansa vaihtoehtoja on enemmän kuin neuvottelukumppani EU on valmis myöntämään.
Esa Salminen
18.9.2007

"Afrikalla ei ole mitään voitettavaa EPA-sopimuksissa, vaan me voimme hävitä aivan kaikessa", Ghanan pääkaupunki Accraan kokoontuneet afrikkalaisjärjestöt täräyttävät 7. syyskuuta antamassaan yhteisessä tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan Euroopan unioni valehtelee väittäessään, että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioiden eli AKT-maiden tuotteiden pääsy Euroopan markkinoille heikentyy automaattisesti, jos EPA-vapaakauppasopimuksia ei tammikuuhun mennessä allekirjoiteta.

Eurooppa kerää eri maaryhmien tuotteilta eritasoisia tulleja. Periaatteessa tullitasoja on kolme. Vain teollisuusmailta peritään täysiä tulleja. Parhaan kohtelun saavat vähiten kehittyneiden eli LDC-maiden tuotteet, jotka aseita lukuun ottamatta pääsevät Eurooppaan tullitta Kaikkea paitsi aseita -aloitteen (Everything But Arms, EBA) mukaisesti.

Muilta kehitysmailta peritään niin kutsutun yleisen tullietuusjärjestelmän (Generalised System of Preferences, GSP) mukaisia tulleja. Tähänkin sääntöön on kuitenkin poikkeuksensa. Eurooppa on perinyt poikkeuksellisen alhaisia tulleja AKT-maiden tuotteilta, ja viime aikoina 15 muuta kehitysmaata on päässyt kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa kannustavan, niin sanotun GSP+-menettelyn piiriin.

EU vetoaa prosessin hitauteen

"Me ehdotamme, että Afrikan maat voisivat päästä mukaan GSP+-sopimukseen, jolloin voisimme saada samankaltaisen pääsyn EU:n markkinoille kuin nykyään", sanoi Third World Network African edustaja Tetteh Hormeku All Africa -portaalin haastattelussa.

Kepan kehityspoliittisen sihteerin Tytti Nahin mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.

"GSP+ on varattu maille, jotka ovat ratifioineet joukon kansainvälisiä sopimuksia, mitä yksikään AKT-maa ei vielä ole tehnyt. Toisaalta Kolumbia otettiin aikoinaan mukaan GSP+:n piiriin ennen kuin se oli ehtinyt ratifioida kaikkia tarvittavia sopimuksia, eli periaatteessa on ennakkotapaus siitä, että pelkkä allekirjoittaminen voi riittää", Nahi pohtii.

Toivoa siis voisi olla, jos aika ei olisi käymässä vähiin.

"EU:n pitäisi avata GSP+-haku mitä pikimmin, jotta AKT-maat voisivat edes hakea sen piiriin. Näillä näkymin se on kuitenkin mahdollista vasta ensi vuonna, jolloin GSP+ voisi olla uusien maiden kohdalta voimassa vasta 2009. Sopimusten väliin jäisi ainakin vuosi", Nahi arvioi.

Euroopan komissio vastasi afrikkalaisjärjestöjen tiedotteeseen sanomalla, että vaikka kaikki sopimukset olisikin ratifioitu, GSP+:n odotuslista on pitkä ja prosessi on hidas. "Ja käynnissä olevat laivaus- ja muut sopimukset vaarantuisivat", komissio varoittaa.

Nahia komission viittaus prosessin hitauteen huvittaa.

"Aika erikoinen perustelu, sillä prosessi on kuitenkin EU:n omasta toiminnasta kiinni. Vähän kuin unioni sanoisi, että kyllä sitä periaatteessa kiinnostaa köyhyyden vähentäminen, mutta just nyt ei ehdi", hän kuittaa.

EU - auki vai kiinni?

Afrikkalaisjärjestöt paheksuvat sitä, että EU pelottelee sen markkinoiden kokonaan sulkeutuvan tammikuussa.

Myöskään Nahin mukaan EU:n markkinat eivät kokonaan sulkeudu AKT-mailta, vaikka nämä eivät EPA-sopimusta allekirjoittaisikaan. Kaikista köyhimmät valtiot kuuluvat joka tapauksessa Kaikkea paitsi aseita -ohjelman piiriin.

"Totta on kuitenkin, että AKT-maille, jotka eivät kuulu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon tai Kaikkea paitsi aseita -aloitteen piiriin, kauppasääntöjen muutos vuoden vaihteessa voi tarkoittaa isoja tulomenetyksiä. Jos komissio ei jousta, vaan tiputtaa nämä maat GSP-järjestelmän piiriin, esimerkiksi Länsi-Afrikka menettää jopa miljardin euron tulot", Nahi sanoo.

Mutta EU pitää edelleen kiinni kannastaan, että ainoa vaihtoehto EPA-sopimuksille on GSP, jonka ehdot ovat paljon nykyistä tilannetta ja GSP+:aa huonommat.

"Siksi me pyrimme sopimukseen vuoden loppuun mennessä", komission tiedote tähdentää.

Afrikan järjestöt pelkäävät, että EPA kasvattaa rajusti työttömyyttä, vaarantaa mantereen rauhan, kuristaa Afrikan oikeuden kehittyä omilla ehdoillaan ja johtaa siihen, että Eurooppa kolonisoi uudelleen Afrikan. Siksi sopimuksia ei pitäisi allekirjoittaa.

Nahi toivoo, että sopimuksista itsestään tulisi kehityslähtöisempiä.

"Me kampanjoimme sen puolesta, että EPAt eivät jäisi nykyiseen muotoonsa. Vastavuoroisessa vapaakaupassa köyhät tuottajat eivät mitenkään voi kilpailla esimerkiksi meidän tukiaisten kyllästämien tuotteidemme kanssa. Seuraavaa kansainvälistä EPA-kampanjapäivää vietetään 26. syyskuuta. Silloin koetamme taas tuoda julkisuuteen reilumpia maailmankaupan mahdollisuuksia."

Lisää tietoa aiheesta