Maailman ruokaohjelma WFP toimitti vuoden alussa ruokaa 1,5 miljoonalle ihmiselle Etiopian somalialueella.
Kuva:
Petterik Wiggers / WFP / U.S. Embassy Addis Ababa / Flickr creative commons
Uutistausta

Afrikan ennätyskuivuuden seuraukset eivät rajoitu ruokapulaan

YK pelkää kansainvälisen yhteisön reagoivan kriisiin liian hitaasti. Hätäavun ohella tarvitaan pitkäjänteistä tukea ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumisessa.
Sanna Jäppinen
6.6.2016

Valtaosa itäisen ja eteläisen Afrikan maista kärsii pahimmasta kuivuusjaksosta vuosikymmeniin. Osassa maita, kuten Etiopiassa, tilannetta ovat entisestään pahentaneet kuivuuden jälkeen iskeneet rajut tulvat. Taustalla vaikuttaa El Niño -ilmiö eli Tyynenmeren pintavesien lämpeneminen, mikä puolestaan heijastuu äärimmäisinä sääilmiöinä ympäri maailmaa.

Malawi, Mozambik, Lesotho, Zimbabwe, Namibia, Madagascar, Angola, Swazimaa sekä seitsemän Etelä-Afrikan provinssia ovat julistaneet kansallisen hätätilan kuivuuden aiheuttamien seurausten takia, The Guardian uutisoi. Myös Botswanassa, Keniassa, Somaliassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Tansaniassa ja Etelä-Sudanissa tilanne on vaikea.

Ongelmat kasautuvat

Kuivuuden jatkuttua monin paikoin jo toista tai jopa kolmatta vuotta on alueen väestön ruokaturva pahasti uhattuna. Osassa maita, kuten Sambiassa ja Tansaniassa, juuri päättynyt sadonkorjuu on tuonut pientä parannusta maissivarantoihin, mutta kokonaistilanne jatkuu pahana, selviää ruokaturvatilanteen kehittymistä alueella seuraavan Famine Early Warning Systems Networkin verkkosivuilta.

Normaalisti ruuan hinta on alueen maissa laskenut tässä vaiheessa vuotta, mutta nyt keskimääräistä pienempi sato on sotkenut tilannetta ja monin paikoin, muun muassa Malawissa ja Mosambikissa, maissin hinta on noussut huimasti.

Lisäksi kehno sato on heikentänyt ihmisten työtilaisuuksia sadonkorjuussa ja siten vaikeuttanut rahatilannetta. Somaliassa 80 prosenttia karjasta on kuollut kuivuuden pitkittyessä, The Globe and Mail kirjoittaa.

Vaikutukset tuntuvat laajasti yhteiskunnassa

Kuivuuden seuraukset eivät rajoitu pelkästään ruokapulaan, vaan kerrannaisvaikutukset näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa, YK:n humanitaarisen avun koordinaation toimisto OCHA muistuttaa. Kun ihmisiltä kuluu vähistä rahoista entistä suurempi osa ruokaan, ei esimerkiksi terveyspalveluihin tai matkoihin lääkärin luo ole varaa. Lisäksi ennestään heikossa kunnossa olevat ihmiset, kuten hiv- ja tuberkuloosipotilaat ja vanhukset, ovat erityisen alttiita aliravitsemuksen seurauksille. 

Huono ruoka- ja vesitilanne heijastuu myös lasten koulunkäyntiin: moni joutuu jättämään koulun väliin, kun vedenhakumatkalle on lähdettävä yhä kauemmas kotoa – yksin Etiopiassa arvioidaan näitä koulupudokkaita olevan 2,5 miljoonaa.

Myös sähköntuotannossa on ollut isoja ongelmia esimerkiksi Tansaniassa ja Sambiassa, kun vesivoimaloille ei ole riittänyt käyttövoimaa – ja tämä on taas vaikeuttanut muun muassa kaivostoimintaa, The Guardian kirjoittaa.

Syyria ja muut kriisit vievät huomion

”El Niño -ilmiön aiheuttamat yhteisvaikutukset ovat luoneet yhden maailman pahimmista luonnonmullistuksista – mutta siitä huolimatta kriisi on jäänyt pienelle huomiolle”, arvioi YK:n humanitaarisen avun johtaja Stephen O’Brien The Guardianissa.  Hiljaa etenevä katastrofi on jäänyt esimerkiksi Syyrian konfliktin ja jatkuvasti pahenevan pakolaistilanteen varjoon.

Silti jo nyt itäisen ja eteläisen Afrikan maissa miljoona lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta ja noin 32 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua. Avuntarvitsijoiden määrän uskotaan kasvavan vielä 20 miljoonalla vuoden loppuun mennessä. YK ennustaa ruokavarojen alkavan ehtyä merkittävästi heinäkuussa ja pahimmaksi jaksoksi arvioidaan ensi joulu- ja huhtikuun välistä aikaa.

Afrikan maat ovat tähän mennessä pyytäneet avunantajilta 1,5 miljardia dollaria tilanteen ratkomiseksi, mutta siitä vain alle neljännes on myönnetty. Viimeisin tilaisuus vaikuttaa päättäjiin oli viime viikolla Istanbulissa pidetyssä humanitaarisen avun huippukokouksessa. YK pelkää, että jos apua ei myönnetä pikaisesti, ei ruokaa ehditä hankkia ja toimittaa perille ajoissa.

Tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Ruuan turvaaminen ihmisille on nyt ykköspriorieetti, mutta samalla kansainvälisen yhteisön on katsottava akuuttia hätätilaa kauemmas.

Vaikka tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, epäillään ilmastonmuutoksen voimistavan ja tihentävän El Niño -ilmiötä jasen seurauksena syntyvät äärimmäiset sääilmiöt voivat jatkossa olla yhä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Esimerkiksi ActionAid muistuttaa, että jatkossa onkin keskityttävä entistä enemmän tukemaan ihmisten valmiuksia varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Esimerkiksi elinkeinorakennetta ja toimeentulomahdollisuuksia on pyrittävä laajentamaan niin, että riippuvuus karjasta ja tietyistä viljelykasveista vähenisi ja veden varastointi sekä jakelu on saatava kestävämmälle tolalle.