Zimbabwelainen sairaala.
Zimbabwe on menettänyt runsaasti lääkäreitä ja sairaanhoitajia ulkomaille, mikä vaikeuttaa terveydenhuoltoa kotimaassa.
Kuva:
Jeffrey Moyo
IPS
Uutinen

Afrikan aivovuoto valtava ongelma: Keniassa valmistuvista lääkäreistä 40 prosenttia lähtee ulkomaille

Moni afrikkalaisnuori katsoo parhaaksi opiskella ammatin, jolla on kysyntää ulkomailla. Aivovuoto Saharan eteläpuolisesta Afrikasta on maailman huolestuttavimmalla tasolla.
Luc Ngwe
3.4.2018

IPS --- Aivovuoto Saharan eteläpuolisesta Afrikasta on maailman huolestuttavin, koska koulutetun työvoiman osuus alueelta lähtevistä siirtolaisista on korkeampi kuin muissa kehitysmaissa, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi.

IMF ennustaa, että siirtolaisuus Saharan eteläpuolisesta Afrikasta teollisuusmaihin voi kasvaa 34 miljoonaan henkeen vuonna 2050, kun vielä vuonna 2013 se oli vain 7 miljoonaa.

Malawissa ja Zimbabwessa erityisesti lääkärien ja sairaanhoitajien maastamuutolla on laajat sosiaaliset vaikutukset suorien taloudellisten menetysten ohella. Keniassa on arvioitu, että vuosittain valmistuvista 600 lääkäristä jopa 40 prosenttia lähtee maasta.

Afrikan maiden itsenäistyminen 1960-luvulla aiheutti koulutetun työvoiman tarpeen kasvun. Koulutusta lisättiin ja väkeä lähetettiin ulkomaille oppiin. Varsinkin sosialistimaissa opiskelleiden edellytettiin palaavan palvelemaan kotimaansa kehitystä.

1980-luvulle tultaessa kehitysoptimismi vaihtui vyönkiristysohjelmiin, mikä vähensi julkisen alan työpaikkoja. Moni afrikkalaisnuori katsoi parhaaksi opiskella ammatin, jolla on kysyntää ulkomailla.

Kysyntää löytyi ulkomailta 

Ranska tarvitsi lisää lääkäreitä ja Saksa teollisuuden työvoimaa. Globalisaatio voimisti työmarkkinoiden kansainvälistymistä. Afrikan maiden oma politiikka ja ulkoiset tekijät saivat aikaan sen, että siirtolaisuus muuttui tilapäisestä pysyväksi.

Nyt aivovuodon tyrehdyttäminen näyttää mahdottomalta. Paluuohjelmat eivät pure, jos maastamuuton syihin ei kajota. 

Yhtenä ratkaisuna esitetään ulkomaille lähteneiden eli diasporan houkuttelemista pitämään kursseja Afrikan yliopistoissa. Esimerkiksi Kamerunin Université des Montagnes on tehnyt tästä sopimuksia ranskalaisten ja italialaisten yliopistosairaaloiden ja oppilaitosten kanssa.

Belgiaan asettuneet kamerunilaiset farmaseutit ovat tarjoutuneet pitämään johdantokursseja kotimaassaan. Belgian kamerunilaisten lääkärien yhdistys on vuodesta 2010 järjestänyt ammatillisia konferensseja kamerunilaisille.

Edestakainen muuttoliike

Saksassa on alettu suosia ”edestakaista muuttoliikettä”, jossa ulkomaalaiset saavat tulla muutamaksi vuodeksi erikoistumaan ammattiinsa ja palata sen jälkeen kotimaahansa. 

Tietojen vaihdon uskotaan hyödyttävän kumpaakin maata. Lisäksi kehitysmaista tulevat solmivat hyödyllisiä kontakteja ja ansaitsevat rahaa, jota voi investoida kotimaan kehittämiseen.

Myös Yhdysvalloilla ja Kanadalla, sekä vähemmässä määrin Britannialla ja Ranskalla, on molempia osapuolia hyödyttäviä akateemisia ohjelmia Afrikan maiden kanssa.

Afrikkalaisen diasporan edustajat saavat kansainvälistymisestä varmuutta taitojensa kilpailukykyisyydestä. Kotimaahan jäävien taidot uhkaavat näivettyä, koska työympäristö on huono eikä kannusta menestymään. Se pätee erityisesti yliopiston opettajiin, tutkijoihin ja terveysalan ammattilaisiin sekä viime aikoina myös it-, rahoitus- ja bioteknologia-alaan.

Aivovuodon muuntaminen edestakaiseksi liikkeeksi voisi parhaimmillaan luoda pohjaa uudenlaisille yhteistyömuodoille ja kehitysmalleille Afrikassa.

* Kirjoittaja Luc Ngwe on korkeakouluopetukseen perehtynyt kamerunilainen tutkija ja konsultti.