Uutinen

AEPF: Ei turvallisuutta ilman energiaa

AEPF-järjestöfoorumin ensimmäisen päivän teemana oli rauha ja turvallisuus. Puhujat nostivat luonnonvaroista ja energiasta aiheutuvat konfliktit keskeiseksi turvallisuusriskiksi.
Sanna Jäppinen
5.9.2006
AEPF: Wen Bo (Kuvaaja: Mikko Toivonen) Kiinalainen Wen Bo kertoi Kiinaa uhkaavista energiakonflikteista. Taka-alalla AEPF:n suomalaisen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen ja Andy Rutherford kansainvälisestä järjestelykomiteasta. (Kuvaaja: Mikko Toivonen)

Kuka saa kuluttaa, ja mikä on kulutuksen hinta? pohdittiin AEPF:n avajaispäivänä  3. syyskuuta. EU:n ja Aasian maiden Asem-huippukokouksen alla pidettävän järjestöfoorumin päätavoitteena on nostaa esille taloudellisen globalisaation haittapuolia ja miettiä tapoja sen hedelmien tasaisempaan jakoon.

Yhtenä keskeisenä oikeudenmukaisen kehityksen elementtinä on turvallisuus, ja viime aikoina on kiinnitetty huomiota yhä enemmän erityisesti energiaturvallisuuteen. Teema oli vahvasti esillä muun muassa johtavien teollisuusmaiden ja Venäjän G8-kokouksessa heinäkuussa, ja sitä tullaan käsittelemään myös Asem-kokouksessa. Energiaturvallisuuteen liittyy myös energian saatavuus, ja kaukana ideaalimaailmasta ollaan, kun tällä hetkellä maailman köyhin viidennes käyttää energiasta vain neljä prosenttia.

Fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonepäästöjen arvioidaan olevan nykyisen ilmaston lämpenemisen aiheuttaja. Greenpeace Nordicin energia-asiantuntija Kaisa Kosonen purki usein esitettyä väitettä siitä, että vahvasta talouskasvusta nauttivat Intia ja Kiina tulevat kulutuksen lisääntyessä olemaan kasvihuonepäästöjen suurtuottajia, ja niinpä myös ongelmanratkaisun pitäisi lähteä niiden suunnalta.

"Tähänhän esimerkiksi George W. Bush on vedonnut, kun Yhdysvallat on jättäytynyt ilmastosopimusten ulkopuolelle", Kosonen totesi.

Kiina ja Intia ovat talouskasvustaan huolimatta kuitenkin energiankulutuksessa ja kasvihuonepäästöjen määrässä selkeästi perinteisiä teollisuusmaita jäljessä. "Siksi on myös reilua vaatia teollisuusmaita ottamaan johtajuus tässä asiassa, ja niiden on näytettävä mallia päästöjen leikkaamisessa", Kosonen totesi.

"Kiinan kansalaisyhteiskunta mukaan energiakeskusteluun"

"Kiinan ympäristö on jo nyt maksanut talouskasvusta kovan hinnan", totesi kiinalainen Wen Bo Pacific Environment -ympäristöjärjestöstä. "Kasvu johtuu pitkälti vientiin suunnatusta tuotannosta, ja tässä suhteessa Kiina on kuin maailman keittiö: ulos lähtee aterioita, ja likaiset tiskit jäävät Kiinaan."

Talouskasvun myötä maan riippuvuus tuontiöljystä on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien, ja Wenin mukaan öljynsaannin turvaaminen on Kiinan ulkopolitiikan johtotähtenä. Naapurimaiden, kuten Japanin, kanssa on jo jouduttu konflikteihin öljyn takia.

Toisaalta Kiina on etsinyt ratkaisuja kasvavaan energiantarpeeseen myös muista lähteistä. Esimerkiksi valtaosa maan joista on valjastettu vesivoimaloihin, ja ydinvoimaloita rakennetaan vauhdilla.

"Vesivoimaloiden rakentaminen on monin paikoin tiennyt massamuuttoja kaupunkeihin, mikä on johtanut sosiaalisiin ongelmiin. Ydinvoimaloiden sijoittamisesta päätetään suljettujen ovien takana, kuulematta paikallisia ihmisiä", Wen totesi.

Wen korosti, että Kiinan energiasektorin ja -turvallisuuden kehittäminen vaatii kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, sillä ilman hallitukseen kohdistuva painostusta on turha odottaa muutoksia.

"Oma järjestöni pyrkii kouluttamaan ihmisiä paikallistasolla", Wen totesi.

Työtä varmasti riittää, sillä jonkinlaista tuntumaa ympäristöjärjestön arkeen saatiin AEPF:ssäkin: Wenin esitettyä näkemyksensä yleisöä valistettiin saman tien myös Kiinan virallisesta energialinjasta kahden puhujan voimin.

Lisää tietoa aiheesta