Uutinen

Aasian köyhät vaatevalmistajat entistä ahtaammalla maailmanmarkkinoilla

Monien Aasian köyhimpien maan tekstiilipainotteinen vienti kutistuu, kun Kiina ja Intia jylläävät.
Marwaan Macan-Markar
15.5.2005

IPS -- Maailmankaupan vapautumisesta ei tunnu olevan iloa Aasian köyhille vaatevalmistajille. Tekstiilien vienti supistuu, eivätkä ne saa muitakaan tuotteitaan vauraiden maiden markkinoille. Näin arvioi vähiten kehittyneiden maiden asioista YK:ssa vastaava alipääsihteeri Anwarul Chowdury.

Hänen mukaansa tilanne heikkeni entisestään tämän vuoden alussa, jolloin tekstiilikauppaa säädellyt kansainvälinen monikuitusopimus päättyi. Sopimus sääti kiintiöt, joiden puitteissa halvan työvoiman maat saivat viedä vaatetavaraa Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Vaikka kiintiöistä luovuttiin siksi, että kauppa kävisi aiempaa vapaammin, se tuntuu toimivan köyhiä tekstiilintuottajia vastaan.

Chowdury mainitsee tyypillisenä esimerkkimaana Bangladeshin, jonka tekstiilien vienti on kutistunut kuusi prosenttia vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana.

"Viime joulukuuhun asti Bangladeshin tekstiilit muodostivat neljä prosenttia alan maailmankaupasta, mutta maa odottaa osuutensa putoavan kahteen prosenttiin monikuitusopimuksen päättymisen seurauksena", hän kertoo.

Chowdury vetoaa teollisuusmaihin, että ne ottaisivat kehitysmaiden heikkouden ja haavoittuvuuden huomioon uudessa tilanteessa. "Muuten markkinaympäristöstä tulee vähiten kehittyneille maille todella vihamielinen."

Vaatetavara muodosti vuonna 2003 reilut 84 prosenttia Bangladeshin koko viennistä.

Vaateteollisuuden kuihtuminen johtaa sosiaalisiin ongelmiin

Maailman vähiten kehittyneisiin maihin kuuluu myös kaakkoisaasialainen Kambodzha, jonka viennin tekstiiliriippuvuus on vielä hurjempi: peräti 87 prosenttia, kertoo YK:n tuore tilasto.

Nepalin viennistä vaatteet muodostavat puolet, Laosin 48 prosenttia ja Malediivien 32 prosenttia.

Koska vaatetusteollisuuden työvoima muodostuu pääosin vähän koulutetuista naisista, työpaikkojen katoamisen ja tehtaiden sulkemisen sosiaaliset kustannukset voivat kohota korkeiksi, varoittaa YK:n tämänvuotinen raportti Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta.

Kiina, jossa halpaa työvoimaa on tarjolla suunnattomasti, näyttää hyötyvän eniten monikuitusopimuksen umpeutumisesta. Yhä useampi alan yrittäjä siirtää tehtaitaan sinne. Toiseksi voittajaksi on noussut Intia.

Vähiten kehittyneisiin maihin luokitellaan 50 maailman valtiota. Niistä 14 sijaitsee Aasian ja Tyynenmeren alueella: Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Burma, Itä-Timor, Kambodzha, Kiribati, Laos, Malediivit, Nepal, Samoa, Salomonsaaret, Tuvalu ja Vanuatu.

Chowdury kehottaa Yhdysvaltoja auttamaan Aasian 14 köyhää valtiota samaan tapaan kuin se osoittaa tukeaan Afrikan heikoille talouksille. Yhdysvallat on säätänyt erityisen lain, joka antaa Afrikan köyhien maiden tuotteille suosituimmuusaseman sen markkinoilla.


Ilman erityisiä tukitoimia Aasian heikoimpia valtiota uhkaa epäonnistuminen kehitysponnisteluissaan. Niihin kuuluvat esimerkiksi YK:ssa sovitut vuosituhattavoitteet, joiden avulla maailman köyhyys on määrä puolittaa vuoteen 2015 mennessä.

"Nykytahtinen talouskasvu ei riitä köyhyyden päihittämiseen. Työpaikkoja syntyy heikosti, eikä rahaa liikene kipeästi kaivattuihin sosiaalipalveluihin", Raj Kumar vahvistaa. Hän johtaa köyhyyden ja kehityksen osastoa YK:n Aasian ja Tyynenmeren talous- ja sosiaalikomissiossa.

Aasian köyhien maiden maataloustuotteilla ei ole nykyisin pääsyä rikkaiden maiden markkinoille. Sen estävät laatua, standardeja ja jopa pakkauksia koskevat tiukat vaatimukset, Kumar selittää.

Esimerkiksi Kambodzhan talous kasvoi viime vuonna 4,3 prosenttia, mutta maataloudessa kasvu jäi 0,4 prosenttiin. Itä-Timorin talouskasvu hiipui viime vuonna yhteen prosenttiin parin vuoden takaisesta kolmesta prosentista.

Chowdury muistuttaa, että teollisuusmaiden markkinoista 90 prosenttia on periaatteessa auki köyhimmille maille. Vienti tyssää kuitenkin rajoittuneeseen tarjontaan ja sopivien vientituotteiden puuttumiseen.