Uutinen

Aasiaa monelta kantilta: AEPF ja Asem

Suomen historian suurin kehityspoliittinen järjestötapahtuma AEPF valtaa Helsingin 3.-6.9. Hiukan myöhemmin samoissa maisemissa järjestetään Aasian ja Euroopan maiden huippukokous Asem. Siinä missä huippukokous keskittyy talouteen ja turvallisuuteen, puidaan AEPF:ssä sosiaalisia asioita.
Esa Salminen
31.8.2006

 

Köyhien oikeuksien perään kyseltiin myös Maailman kauppajärjestö WTO:n kokouksessa Hongkongissa joulukuussa 2005.

Yli 400 järjestöaktiivia pohtii Aasian ja Euroopan maiden yhteiskunnallisia teemoja Helsingin Paasitornissa syyskuun ensimmäisellä viikolla. Pääteemat AEPF-järjestöfoorumissa (Asia-Europe People's Forum) ovat rauha ja turvallisuus, taloudellinen turvallisuus ja sosiaaliset oikeudet sekä ihmisoikeudet ja demokratia.

Muutamaa päivää myöhemmin, 10.–11. syyskuuta Helsingissä tapaavat 39 Euroopan ja Aasian maan johtajat. Asem-huippukokouksen teemoina ovat kansainvälinen yhteistyö, turvallisuuskysymykset lintuinfluenssasta lähtien, energiaturvallisuus ja ympäristönmuutos sekä sitoutuminen siihen, että Maailman kauppajärjestö WTO:n heinäkuussa kaatuneet neuvottelut saadaan mahdollisimman pian taas käyntiin. Myös talouden globalisaatio ja kulttuurien välinen dialogi löytyvät listalta.

Asemiin osallistuu muiden mukana myös kiistelty Burman (Myanmar) sotilasjuntta.

Ihmisoikeudet jäänevät järjestöille

Suurlähettiläs Hanna Lehtinen ulkoministeriön Asem6-sihteeristöstä lupasi Helsingin Sanomien haastattelussa 28. elokuuta, että esimerkiksi Burman tilanteesta keskustellaan huippukokouksessa. Silti näyttää todennäköiseltä, että kaksipäiväisessä Asemissa keskitytään lähinnä talouteen ja kauppaan.

"Asemissa on kolme pilaria: talous, politiikka ja kulttuuri. Politiikkapilari on heikko ja kulttuuripilari pieni. Sosiaalinen pilari puuttuu kokonaan", AEPF:n koordinaattori Anu Juvonen valittelee.

Kauppa- ja talouskysymykset eivät elä omassa kuplassaan, vaan vaikuttavat esimerkiksi ihmisoikeuksiin globalisoidussa maailmassa.

"Joissain maissa työläisten asema on viime vuosina parantunut, niin kuin vaikka Indonesiassa ja Etelä-Koreassa ", sanoi Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen toiminnanjohtaja Hannu Ohvo tiedotustilaisuudessa 29. elokuuta. Silti tehtävää on vielä paljon.

"Kiina ja Burma ovat kaikista vaikeimpia maita. Burmassa ei ole minkäänlaisia järjestäytymisoikeuksia", Ohvo selitti.

"Kiina taas ei tule koskaan sallimaan vapaita ammattiliittoja, vaikka Kiinan lain mukaan yli 20 työntekijän yrityksessä on oltava ammattiliitto. Käytännössä nämä toimivat lähinnä huvitoimikuntina."

Hollantilainen tutkimuslaitos SOMO teetti vuonna 2005 tutkimuksen työoloista tietotekniikka-alan alihankkijayrityksissä Kiinassa ja Filippiineillä. Tulokset olivat synkkiä: suurimmassa osassa tehtaita työpäivät olivat 12-tuntisia, palkat eivät riittäneet ihmisarvoiseen elämään, työturvallisuudesta ei piitattu eikä yhdistymisvapautta tunnettu.

Tutkimuksen pääkohteina olivat Acerin ja Fujitsu-Siemensin alihankkijat. Samalla kuitenkin selvisi, että samoista tehtaista toimitetaan tuotteita lähes kaikille markkinoiden isoille yrityksille, kuten Applelle, HP:lle, Microsoftille ja Nokialle.

"Työllisyysasiat nousevat laajalti esille huippukokouksen alla Saksassa järjestettävässä työministerikokouksessa, jossa keskustellaan työllisyyskysymysten lisäksi globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta", vakuuttaa Irene Leino ulkoministeriön Asem6-sihteeristöstä.

 

Intialaiset seksityöläiset penäsivät oikeuksiaan maailman sosiaalifoorumissa Mumbaissa vuonna 2004.

Varjokokous vai oheistapahtuma?

AEPF:n voi helposti mieltää varjokokoukseksi, sillä se vastaa Asemin puutteisiin: talouspainotteisuuteen ja siihen, ettei kansalaisyhteiskuntaa kuulla.

"Tarkoitus on laajentaa Asemin kapeaa agendaa ja tuoda muun muassa ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä mukaan keskusteluihin. AEPF ei rajoita toimintaansa Asem-maihin. Helsingissä esimerkiksi on mukana laajasti järjestöedustajia Etelä-Intiasta ja Lähi-idästä", Anu Juvonen kertoo.

"Varjokokousta" mainostetaan kuitenkin myös huippukokouksen verkkosivuilla, samassa listassa kuin yritysjohtajien foorumia AEBF:ää (Asia-Europe Business Forum). Onko AEPF siis kuitenkin osa Asemia?

"Suomi on alusta asti suhtautunut AEPF:ään yhtenä oheistapahtumana muiden joukossa, ja ottanut tämän huomioon niin nettisivuillaan kuin kaikissa muissakin yhteyksissä. Lisäksi yhteydet AEPF:n järjestelykomiteaan ovat olleet hyvät ja kaikkien oheistapahtumien järjestäjien kanssa on järjestetty kokouksia, joissa AEPF:n edustajat ovat olleet mukana", Irene Leino kertoo.

Pääsy Asemiin kansalaisyhteiskunnalta on silti evätty.

"Olemme toivoneet, että joku kansalaisyhteiskunnan edustaja pääsisi Asemiin välittämään AEPF:n terveiset, mutta turhaan", Juvonen selittää.

"Kansalaisjärjestötapaaminen voi välittää viestin tapaamisestaan huippukokouksen puheenjohtajalle eli pääministeri Vanhaselle vastaanotolla, johon on kutsuttu myös kaikki Asem-delegaatiot ja Asemiin akkreditoituneet median edustajat. AEPF:n loppujulistus jaetaan myös tiedoksi kaikille delegaatioille", lupaa Leino.

Ulkoministeriöstä AEPF:ään osallistuu ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja alivaltiosihteeri Marjatta Rasin lisäksi useita virkamiehiä. Sekä AEPF:n että Asemin Suomen-pään kulut katetaan pitkälti ulkoministeriön rahoista.

Asem on suljettu, AEPF täynnä

Asem ja AEPF näkyvät varmasti syyskuun alussa Helsingin katukuvassa. Mattimyöhäiset ja -meikäläiset jäävät kuitenkin kokoussalien ulkopuolelle, sillä ilmoittautuminen AEPF-kokoukseen on jo umpeutunut ja varasijatkin pullistelevat. Huippukokoukseen pääsy taas on varattu vain valtiojohdolle.

AEPF:n lopputulemia ja aasialaisia makuja pääsee maistelemaan torstaina 7. syyskuuta Esplanadin puistossa AEPF:n päättävässä katukarnevaalissa. Myös monilla kansalaisjärjestöillä on tapahtumia ja seminaareja AEPF:n ja Asemin teemoihin liittyen syyskuussa.

Lisää tietoa aiheesta