Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu työskentelee kasvimaallaan.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.
Kuva:
Busani Bafana
IPS
Uutinen

12 miljoonaa hehtaaria muuttuu vuosittain aavikoksi – peliä ei ole silti menetetty

Köyhtyvä maaperä on yksi siirtolaisvirtojen aiheuttajista. Tuhoisaa kehitystä ei ole kuitenkaan vielä myöhäistä estää.
Busani Bafana
19.6.2017

IPS --- Liki kolmannes maapallon asukkaista – yli 2,6 miljardia ihmistä – saa elantonsa maataloudesta. Puolet pelloista on kuitenkin menettänyt hedelmällisyyttään, ja 12 miljoonaa hehtaaria muuttuu joka vuosi aavikoksi.

YK on päättänyt pysäyttää tuhoisan kehityksen vuoteen 2030 mennessä, mutta sen aiheuttamat laajat muuttoliikkeet ovat jo alkaneet.

Aavikoitumisen taustalla on monesti ihmisen toiminta. Kestämättömät viljelytavat - metsien kaskeaminen, virheelliset keinokastelumenetelmät, eroosio ja liikalaiduntaminen - tekevät tuhojaan ilmastonmuutoksen ohella.

YK:n mukaan kuivuus ja aavikoituminen koettelevat jo puoltatoista miljardia ihmistä ja tällä menolla Afrikka menettää kaksi kolmasosaa viljelymaistaan vuoteen 2030 tultaessa.

Vuosina 2010–2015 siirtolaisten määrä maailmassa on noussut 222 miljoonasta 244 miljoonaan. Taustalla vaikuttavat YK:n mukaan ympäristön heikkeneminen, poliittinen epävakaus, ruokapula ja köyhyys.

Työ vähentää muuttohaluja

”Siirtolaisuus heijastaa kasvavaa toivottomuutta. Tuottava maa on kuitenkin ajaton vaurauden lähde. Nyt pitää aloittaa kampanja, joka kannustaa sijoittamaan maatalousmaahan ja vapauttamaan sen valtavat mahdollisuudet tarjota työtä”, YK:n aavikoitumisen vastaisen järjestön (UNCCD) pääsihteeri Monique Barbut vetoaa.

Aavikoitumisen ja maan heikkenemisen taloudelliset vaikutukset arvioidaan 440 miljardiksi euroksi vuodessa. Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty, UNCCD vakuuttaa. Kestävällä maankäytöllä voidaan sen mukaan ansaita 1 260 miljardia euroa vuodessa.

Barbutin mukaan aavikoitumisesta tai kuivuudesta kärsii 169 maata. Niistä yli 100 on asettanut omat tavoitteet maan heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 15 painottaa ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä sekä aavikoitumisen ja maan köyhtymisen torjuntaa.

”Sijoittaminen maahan luo työtä ja parantaa kotitalouksien ja yhteisöjen elinmahdollisuuksia, mikä puolestaan vahvistaa kansallista turvallisuutta ja kestävää kehitystä”, Barbut visioi.

Ruuan kysynnän arvioidaan kasvavan maailmassa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Vanhat ja uudet konstit

Länsiafrikkalainen Burkina Faso on näyttänyt 1980-luvulta lähtien mallia heikentyneen maan kunnostamisessa, jossa on käytetty sekä perinteisiä että uusia menetelmiä.

Burkinafasolainen viljelijä Yacouba Sawadogo on palkittu zai-nimellä tunnetun vanhan menetelmän onnistuneesta soveltamisesta. Hän kaivaa kovettuneeseen maahan kuoppia, täyttää ne kompostilla ja kylvää puiden siemenet niihin. Sadekaudella kuoppiin kerääntynyt vesi riittää pitämään kasvit hengissä kuivana aikana.

Sawadogo on 30 vuodessa muuttanut kuivan ja köyhtyneen maan 15 hehtaarin metsäksi, jossa kasvaa useita puulajeja.

Afrikan kuivilla alueilla elvytetään myös pysyvän peltometsäviljelyn menetelmiä, joissa viljaa kasvatetaan isojen puiden alla. Samoja alueita käytetään kuivana aikana laitumina, jolloin karja saa puista ravintoa ja samalla lannoittaa maata.

Uudempiin menetelmiin kuuluu viljelijäperusteinen luontainen uudistaminen (Farmer-Managed Natural Regeneration), joka korostaa ”maanalaisen metsän” uudistumispotentiaalia. Kauan sitten paljaaksi hakatuiltakin kuivilta alueilta löytyy eläviä puiden osia, kuten vesovia kantoja ja juuria, pieniä mutta usein hyvin vanhoja taimia sekä vuosikymmeniä elävinä säilyneitä puiden siemeniä.

(Inter Press Service)