Tiedote

YK:n kehitysrahoitushuippukokous kokoontuu kriisitunnelmissa

Finanssi-, energia-, ruoka- ja ilmastokriisit uhkaavat tehdä tyhjiksi maailman köyhimpien maiden kehityspyrkimykset. Tärkeän YK:n huippukokouksen aattona on erittäin epäselvää, mitä rikkaat maat tekevät kehitysmaille aiheutetun ahdingon helpottamiseksi.
Kepan tiedote
28.11.2008

Maailman valtiot kokoontuvat YK:n kehitysrahoitusta  käsittelevään huippukokoukseen Qatarin pääkaupunkiin Dohaan 29.11.-2.12.

"Kokouksen alkutilanne näyttää pahalta. Esimerkiksi EU ja sen mukana Suomi tunnistavat kriisien aiheuttamat ongelmat, mutta eivät tee niistä tarvittavia johtopäätöksiä", toteaa kokousta paikan päällä seuraava kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kepasta.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan mielestä kuusi vuotta vanhat kansainväliset kehitysrahoituslinjaukset pitää uudistaa vastaamaan tämän päivän haasteita. Esimerkiksi kehitysmaista rikkaisiin maihin lähtevä laiton pääomapako pitää pysäyttää ja velkakriisin sovittelua tasapuolistaa. Kehitysmaat tarvitsevat myös enemmän ja parempaa kehitysapua.

"Esimerkiksi finanssikriisi on ongelma, johon kehitysmaat eivät ole syyllisiä, mutta joutuvat silti kärsimään eniten. EU ja Yhdysvallat löysivät muutamassa viikossa kolme biljoonaa dollaria pankkiensa pelastamiseen, mutta esimerkiksi 30 kertaa pienempiä kehitysyhteistyösitoumuksia halutaan löyhentää", Ylönen vertaa.

Kriisin keskellä kehitysmaat tarvitsevat enemmän, eivät vähemmän apua. Kepan mielestä teollisuusmaiden pitää esittää sitovat aikataulut apunsa nostamisesta YK:ssa sovittuun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Pääomapaon pysäyttäminen esillä

Suuri este kehitysmaiden hyvinvoinnin parantamiselle on laiton pääomapako. Maista katoaa tuoreiden tietojen mukaan vuosittain vähintään 860 miljardin dollarin edestä varoja laittomasti rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin. Valtaosa pääomapaosta johtuu ulkomaisten yritysten veronkierrosta ja verojen välttelystä.

"Laittoman pääomapaon tukkiminen on välttämätöntä. Yhtenä ensiaskeleena YK:n verokomitea pitää muuttaa keskustelukerhosta pysyväksi hallitustenväliseksi elimeksi ja sen pitää tarttua ongelmiin", Ylönen kertoo.

Dohan neuvotteluissa osa EU-maista vastustaa kiivaasti YK:n verokomitean vahvistamista. Tällä hetkellä kansainvälistä veroyhteistyötä tehdään yksinomaan teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssä, jossa kehitysmailla ei ole edes läsnäolo-oikeutta, sanan- tai vaikutusvallasta puhumattakaan.

"EU:n hajaannuksen vuoksi Suomella olisi todellinen vaikuttamisen paikka verokomitean vahvistamisessa", Ylönen toteaa.

Talousinstituutiot remontin tarpeessa

Finanssikriisi ja taloustaantuma uhkaavat räjäyttää kehitysmaiden velkataakan. Pelkästään köyhimpien kehitysmaiden asukkaiden perustarpeiden tyydyttäminen edellyttäisi 400 miljardin dollarin velkahelpotuksia.

"Tasapuolisuutta tarvitaan velkasovittelussa. Iso osa kehitysmaiden veloista on alun perin esimerkiksi diktaattoreille tai rikkaiden maiden viennin edistämiseksi myönnettyjä lainoja", Ylönen toteaa.

Kehitysmaiden G77-ryhmä ajaa puolueettoman velkasovitteluelimen perustamista Dohan neuvotteluissa. Tällä hetkellä Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF toimivat samaan aikaan sekä velkojina että sovittelijoina.

"Maailmanpankki ja IMF ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet kyvyttömyytensä hoitaa kehitysmaiden talousongelmia. Esimerkiksi niiden laina- ja velkahelpotusehdot ovat usein pahentaneet kehitysmaiden taloustilannetta jopa organisaatioiden omien arvioiden mukaan", Ylönen kertoo.

Kepan mielestä Dohasta pitää saada selvä viesti kehitysmaiden äänivallan lisäämisestä Maailmanpankissa ja IMF:ssä.

Faktalaatikko

  • Dohan kokouksessa arvioidaan ja päivitetään tärkein kaikkea kehitysrahoitusta ohjaava asiakirja, niin sanottu Monterreyn konsensus. Meksikossa vuonna 2002 sovittu asiakirja on merkittävin ja laajin kehitysrahoitusta koskeva kansainvälinen sopimus.
  • Kokouksen loppuasiakirjasta on käyty kovaa vääntöä New Yorkissa.
  • Monterreyn asiakirja on laaja ja käsittelee seuraavia aiheita: kansallinen pääoma ja sen hyödyntäminen, ulkomaiset suorat sijoitukset ja muu yksityinen ulkomainen rahoitus, kansainvälinen kauppa, kehitysyhteistyö ja uudet rahoitusmuodot, kehitysmaiden velka ja velkahelpotukset sekä globaali hallinto ja YK-järjestelmän vahvistaminen.
  • Seuraavan kerran kehitysrahoitusta on tarkoitus käsitellä kokonaisuutena vasta vuonna 2013.

Toimituksille tiedoksi

Kepan huippukokoussivuille osoitteeseen www.kepa.fi/doha on koottu uutisia, blogitekstejä ja tausta-aineistoja kehitysrahoituksesta ja talouskriisin vaikutuksista kehitysmaihin.

Lisätietoja

  • Kepan kehityspoliittinen sihteeri, Suomen valtuuskunnan jäsen Matti Ylönen, puh. +358 40 723 1118
  • Kepan tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. +358 50 339 5860