Tiedote

YK-huippukokous oli laiha lohtu kehitysmaille

YK:n kehitysrahoitushuippukokous toi vain laihoja tuloksia kehitysmaille. Tiistaina 2. 12. Qatarin pääkaupungissa Dohassa päättyneissä neuvotteluissa otettiin takapakkia esimerkiksi velkaongelman hoitamisessa, eikä kehitysmaiden sananvaltaa talousasioissa sitouduttu kasvattamaan merkittävästi.
Kepan tiedote
2.12.2008

Uusia konkreettisia toimia olisi tarvittu kipeästi, jotta kehitysmaat selviäisivät samanaikaisista talous-, ruoka- ja ilmastokriiseistä, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa arvioi.

"Kokouksen lopputulos on pettymys. Viruksen lailla leviävän talouskriisin kehitysmaille aiheuttamat ongelmat tunnustettiin retoriikassa, mutta lääkkeiksi tarjottiin lähinnä ’aspiriinia’", toteaa kokousta paikan päällä seurannut kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kepasta.

Dohassa käsiteltiin kehitysrahoituksen kaikkia muotoja kaupasta verotukseen. Kehitysmaiden velkaongelman ratkaisussa otettiin jopa takapakkia ja kehitysavussa tehtiin vain löyhiä sitoumuksia.

Kokous oli vähällä kaatua kokonaan kysymykseen YK:n roolista maailmantalouden rakenteiden uudistamisessa, eikä kehitysmaiden asemaa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahasto IMF:ssä sitouduttu parantamaan merkittävästi.

Kehitysmaat taistelivat neuvotteluissa esimerkiksi puolueettoman velkasovittelumekanismin puolesta, mutta USA ja EU vastustivat ajatusta. Velkahelpotusten käsittelyä jatketaan todennäköisesti nykyisen järjestelyn puitteissa. Tällä hetkellä tuomareina asiassa toimivat velkojat, eikä heidän omaa vastuutaan velkataakan syntymisestä tutkita.

"Osa kehitysmaiden velkataakasta on syntynyt hyvin kyseenalaisella tavalla, esimerkiksi diktaattoreille myönnetyistä lainoista tai piiloyritystuiksi verrattavista vientiluotoista. Näiden tapausten käsittelyyn tarvitaan läpinäkyvä, kansainvälinen mekanismi", Ylönen vaatii.

Löyhiä muotoiluja kehitysavusta

Kepa vaati, että Dohassa oltaisiin tehty sitovia ja aikataulutettuja päätöksiä kehitysavun nostamisesta YK:ssa sovitulle 0,7 prosentin bruttokansantulotasolle. Loppuasiakirjan muotoilut jäivät kuitenkin epämääräisiksi.

Johtavien teollisuusmaiden eli G8-maiden osalta viitataan vain 25 miljardin lisäapuun Afrikkaan vuoteen 2010 mennessä. Maat ovat kuitenkin viimeksi kesällä sitoutuneet korottamaan apuaan yhteensä 50 miljardilla.

Kokoukselta odotettiin etukäteen vahvaa puuttumista kehitysmaista lähteviin laittomiin rahavirtoihin. Yksin yritysten veronkierrosta johtuva laiton pääomapako ylittää moninkertaisesti kehitysmaiden rikkailta mailta saaman kehitysavun.

"Laiton pääomapako mainitaan sentään päätöksissä. Yhdysvallat esti viimeiseen asti joidenkin muiden maiden tuella tärkeät konkreettiset toimet sen hillitsemiseksi", Ylönen kertoo.

"EU:lta tarvittaisiin nyt johtajuutta pääomapakoon puuttumisessa. Unionin tulisi tehdä oma, erillinen lausuntonsa laittomaan pääomapakoon puuttumisesta. Muotoilut tähän ovat jo valmiina kannoissa, joita EU muotoili itselleen Dohaa varten", Ylönen vaatii.

Kovin vääntö YK:n roolista

Kovin kädenvääntö käytiin siitä, pääsevätkö kehitysmaat vaikuttamaan globaalin taloustaantuman hoitamiseen ja uuden talousjärjestelmän rakentamiseen. Maat halusivat, että kriisiä hoidettaisiin YK:n johdolla, sillä YK:ssa kuuluu laajasti myös kehitysmaiden ääni. Teollisuusmaat, erityisesti Yhdysvallat torjui esityksen.

Kokouksessa saatiin lopulta sovittua uudesta korkean tason YK-konferenssista, jossa ruoditaan talouskriisin vaikutuksia kehitysmaihin.

"Vielä on liian aikaista arvioida kokouksen merkitystä. Tähän asti YK ja sen mukana esimerkiksi neljäsosa maailman valtioista eli vähiten kehittyneet maat on työnnetty syrjään kriisinhoidosta", Ylönen toteaa.

Toimituksille tiedoksi

  • Kepan koostesivulle huippukokouksesta on koottu uutisia, blogitekstejä ja tausta-aineistoja kehitysrahoituksesta ja talouskriisin vaikutuksista kehitysmaihin.
  • Dohan kokouksessa päivitettiin tärkein kaikkea kehitysrahoitusta ohjaava asiakirja, niin sanottu Monterreyn konsensus. Meksikossa vuonna 2002 sovittu asiakirja on merkittävin ja laajin kehitysrahoitusta koskeva kansainvälinen sopimus.
  • Asiakirja käsittelee seuraavia aiheita: kansallinen pääoma ja sen hyödyntäminen, ulkomaiset suorat sijoitukset ja muu yksityinen ulkomainen rahoitus, kansainvälinen kauppa, kehitysyhteistyö ja uudet rahoitusmuodot, kehitysmaiden velka ja velkahelpotukset sekä globaali hallinto ja YK-järjestelmän vahvistaminen.

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen, puh. +358 40 723 11 18
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. +358 50 339 5860