Tiedote

Veroparatiisien varjotalous kukoistaa edelleen

Kansainvälinen veronkierto on lähes yhtä helppoa kuin ennen finanssi- ja talouskriisin puhkeamista. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat osaltaan auttaneet veroparatiiseja livahtamaan kuin koirat veräjästä.
Kepan tiedote
13.10.2010

Kansainvälinen yhteisö on vastannut veroparatiisiongelmaan lähinnä OECD:n ylläpitämillä veroparatiisilistoilla. Listat ovat nyt tyhjiä, ja on syntynyt vaikutelma, että ongelma olisi hoidettu.

Käytännössä listoilta poispääsemiseen on riittänyt, että veroparatiisi on tehnyt kahdenvälisen verotiedonvaihtosopimuksen 12 valtion tai itsehallintoalueen kanssa. Yhteensä sopimuksia on nyt 370, joista peräti 167 on tehty Pohjoismaiden, Färsaarten ja Grönlannin kanssa. Lisäksi veroparatiisit ovat solmineet paljon sopimuksia keskenään.

"Prosessi on mennyt farssiksi ja Pohjoismaista on tullut ehkä tahtomattaan veroparatiisien liittolaisia", toteaa Tax Justice Networkin toiminnanjohtaja John Christensen.

Christensenin mukaan kahdenvälisissä tiedonvaihtosopimuksissa on valuvika: veroviranomaisten pitää käytännössä tietää hyvin tarkkaan etukäteen, millaista tietoa he tulevat saamaan. Esimerkiksi Suomi ei ole tehnyt yhtään tietopyyntöä veroparatiiseihin.

"Suomi on tavallaan oikeuttanut rikollisuutta ruokkivien salaisuusvaltioiden toimintaa ilman, että on saanut yhtään lisätietoa veronkierrosta", sanoo Christensen.

Vaikka sopimusten ongelmat korjattaisiin, tarvittaisiin 61 000 kahdenvälistä sopimusta, jotta tiedot kulkeutuisivat kaikille maailman 249 valtiolle ja itsehallintoalueelle.

Maakohtainen kirjanpito ratkaisisi monia ongelmia

Todellisia ratkaisuja veroparatiisiongelmaan olisivat, että valtioiden välinen verotiedonvaihto tehdään automaattiseksi ja monikansallisilta yrityksiltä edellytetään maakohtaisen kirjanpidon julkistamista.

Maakohtainen kirjapito tekisi näkyväksi monikansallisten yritysten sisäisen kaupan. Sen osuus kaikesta maailmankaupasta on jo 60–70 prosenttia. Nykyään yritykset voivat julkistaa kirjanpitonsa konsernitasolla, eikä veroparatiiseihin suuntautuvista rahavirroista paljastu juuri mitään tietoa sijoittajille, kansalaisille tai veroviranomaisille.

"Yritykset käyttävät jo nyt maakohtaista kirjanpitoa sisäisessä toiminnassaan. Verottajalta nämä tiedot kuitenkin salataan. Tilanne on kestämätön", sanoo John Christensen.

Keskeinen parannus nykytilaan olisi myös automaattiseen verotiedonvaihtoon siirtyminen valtioiden välillä. Automaattista tiedonvaihtoa harjoitetaan jo esimerkiksi rajaviranomaisten kesken passintarkistuksissa ja pankkitalletuksien osalta EU:ssa säästödirektiivin ansiosta.

"Yhä useampi valtio on joutunut toteamaan, että nykyinen tiedonvaihtomalli ei toimi. Suomi hyväksyi kesäkuussa kunnianhimoisen kannan automaattisen tiedonvaihdon puolesta. Odotamme tämän näkyvän Suomen lausunnoissa EU:ssa ja OECD:ssä", toteaa Christensen.

Verotuloja Suomelle ja köyhimmille maille

Veroparatiisitaloudesta kärsivät kaikkein eniten kehitysmaat. Veroparatiisien mahdollistama laiton pääomapako kehitysmaista on noin 8–10 kertaa niiden saamaa kehitysapua suurempi. Ilmiö selittään suurelta osin sen, miksi esimerkiksi Afrikan maat eivät ole päässeet hyötymään rikkaista luonnonvaroistaan ja nousemaan köyhyydestä.

"Suomen kehityspoliittisessa keskustelussa on viime aikoina etsiskelty sitä kuuluisaa Kankkulan kaivoa. Sitä ei kai ole vielä löydetty, mutta etsinnät kannattaisi keskittää esimerkiksi Jerseylle, Sveitsiin tai Lontoo Cityyn", toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi.

Kansainväliseen veronkiertoon puuttuminen olisi myös Suomen etu. Pelkästään yksityishenkilöiden veronkiertoon puuttuminen toisi valtiolle harmaaseen talouteen erikoistuneiden tutkijoiden mukaan vähintään 500 miljoonaa euroa. Kotimaiseen lainsäädäntöön tarvitaan kuitenkin monia muutoksia ja verohallinnolle lisäresursseja.

Tanskassa veroviranomaiset saivat vuonna 2009 oikeuden seuloa automaattisesti epäilyttäviä rahansiirtoja noin 50 veroparatiisiin. Syyskuussa 2010 viranomaiset ilmoittivat, että Tanskan ja näiden veroparatiisien välinen pääomaliikenne on ollut viiden vuoden aikana 140 miljardia euroa, ilmenee Kepan julkistamasta "Kansainvälinen veronkierto kuriin" -ajankohtaiskatsauksesta. Lakimuutos vastaavan oikeuden antamiseksi Suomen veroviranomaisille on vireillä.

Toimituksille tiedoksi

  • Kansainvälinen veronkierto kuriin – kuinka turvata Suomen ja kehitysmaiden verotulot? -ajankohtaiskatsaus
  • Tax Justice Network on maailmanlaajuinen asiantuntija- ja kampanjaverkosto, joka pyrkii edistämään yhteiskunnallista kehitystä oikeudenmukaisen verotuksen kautta. Verkoston asiantuntijat toimivat säännöllisesti neuvonantajina valtioille ja kansainvälisille järjestöille veroasioissa. Se on ollut merkittävässä roolissa nostamassa rahoitusmarkkinoiden ja veroparatiisien salaisuuslakien aiheuttamia ongelmia keskeiseksi kansainvälisen politiikan keskusteluaiheeksi. Lisätietoja järjestön verkkosivuilta: www.taxjustice.net

Lisätietoja

  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. (09) 584 23233 tai 050 339 5860
  • Kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi, puh. 040 772 4247