Tiedote

Suomi ja köyhdytetyt -teos julkistettiin

Suomalaisella kehitysmaaliikkeellä ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli, kun halutaan muuttaa köyhyyttä lisääviä kansallisia ja kansainvälisiä rakenteita ja käytäntöjä, summaa tänään julkaistu teos Suomi ja köyhdytetyt. Kehitysmaaliike vuosituhannen vaihteessa.
Kepan tiedote
19.1.2006

Suomi ja köyhdytetyt-tiedotustilaisuus

Folke Sundman ja Terhi Lindqvist kirjan julkistustilaisuudessa.

Suomalaisella kehitysmaaliikkeellä ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli, kun halutaan muuttaa köyhyyttä lisääviä kansallisia ja kansainvälisiä rakenteita ja käytäntöjä, summaa tänään julkaistu teos Suomi ja köyhdytetyt. Kehitysmaaliike vuosituhannen vaihteessa.

Liken ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan julkaisema kokoomateos Suomi ja köyhdytetyt pohtii kriittisesti suomalaisten globaalia vastuuta sekä kuvaa suomalaisten omakohtaisia kokemuksia työskentelystä etelässä.

Suomi ja köyhdytetyt selventää kehitysmaaliikkeen toimintaa ja haasteita vuosituhannen vaihteessa. Se tuo esiin kehitysyhteistyön ajankohtaisen muutoksen. Hanketoiminnan ohella kansalaisjärjestöt vaikuttavat yhä enemmän suomalaisessa yhteiskunnassa.

"Kehitysmaaliikkeestä on parissa vuosikymmenessä tullut eturivin toimija Suomessa, niin kehitysyhteistyön arjessa kuin kehityspoliittisessa keskustelussakin. Julkinen tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle kasvaa tasaisesti myös lähivuosina, hallituksen periaatelinjauksen mukaisesti. Tämä lisää paitsi mahdollisuuksia myös vastuuta", sanoo ulkoministerin poliittinen avustaja Folke Sundman. Hän työskenteli Kepan toiminnanjohtajana vuosina 1985-2003.

Suomi ja köyhdytetyt on Kepan Maailman kylän laitamilla -raporttisarjan toinen osa. Sarjan ensimmäinen osa Köyhdytetyt. Ihmiskunnan epävirallinen enemmistö esitteli köyhdyttämisen käsitteen. Köyhdytetyillä viitataan niihin ihmisiin eri puolilla maailmaa, joilla ei ole mahdollisuutta turvata omaa ja perheidensä toimeentuloa ansiotyöllään, yritystoiminnallaan, keräilyllä ja omavaraistuotannolla tai tarvittaessa yhteiskunnallisella tuella. Heillä ei myöskään ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon.

"Marttanäkökulmasta yksi kehitysmaaliikkeen ja Kepan haasteista on puhua isoista asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. Keskusteluun on mahduttava niin martta, maahanmuuttaja, kehitysmaan lapsen kummi kuin tutkijakin. Myös järjestöjen kokemus kehitysmaista olisi saatava entistä paremmin mukaan suomalaiseen kehityspoliittiseen keskusteluun", toteaa Marttaliiton kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist, yksi kirjan kirjoittajista.

Kirjaa myydään Kepassa, Liken kirjakaupoissa Helsingissä (Kiasma ja Vuorikatu 5) ja verkkomyynnissä ja hyvin varustetuissa kirjakaupoissa (suositushinta 26