Tiedote

Suomesta tulossa oman kehitysapunsa suurin vastaanottajamaa

Suomi on ollut tähän asti kehitysavun pienimpiä paisuttelijoita, mutta onko linjamme muuttumassa, pohditaan Kepan tuoreessa katsauksessa.
Kepan tiedote
5.2.2010

Suomi suunnittelee kirjaavansa jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista Suomessa aiheutuvia kuluja kehitysavukseen. Asiasta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä. Norjassa vastaavanlainen tilastokikkailu on tehnyt maasta oman kehitysapunsa suurimman yksittäisen ”vastaanottajamaan” ja Suomelle uhkaa käydä samoin.

Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa. Summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja sitä selittävät suunnitelmat raportoida kehitysapuna jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuvia menoja.

"Pakolaisten vastaanotto on tärkeä Suomea koskeva velvollisuus, mutta se ei vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

"Todellisen avun tarve maailmalla on kasvanut ruoka-, talous- ja ilmastokriisien myötä. Suurena vaarana on, että tilastokikkailu vähentää jatkossa varsinaista kehitysyhteistyötä, jos Suomen apuvelvoitteita täytetään kirjanpidollisilla keinoilla", Pitkänen jatkaa.

Budjettiin kirjatun 39 miljoonan euron laskeminen osaksi kehitysapua tekisi Suomesta käytännössä oman apunsa selvästi suurimman vastaanottajamaan: vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

Viime syksyn budjettiriihessä ei tehty lopullista päätöstä kulujen kirjaamistavan laajentamisesta, vaan pakolaisasioita käsittelevät ministeriöt selvittävät asiaa parhaillaan. Selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi maaliskuuhun mennessä, jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

Suomi on ollut pienimpiä paisuttelijoita

Esitystä laajentaa pakolaiskulujen kirjaamista avuksi on perusteltu muun muassa Pohjoismaiden raportointikäytäntöjen yhtenäistämisellä, vaikka muut Pohjoismaat näyttävät asiassa huonoa esimerkkiä. Löyhästi OECD:ssä sovittuja kehitysyhteistyökriteerejä tulkitseva Norja on kuluvana vuonna oman apunsa suurin yksittäinen vastaanottaja, ilmenee Kepan kokoamasta "Aitoa apua?" -ajankohtaiskatsauksesta. Myös Ruotsi on keikkunut pitkään kyseenalaisilla kärkisijoilla kulujen kirjaamisessa kehitysavuksi.

Kehitysavun keinotekoinen paisuttelu ei ole uusi ilmiö. Monet OECD:n jäsenmaat raportoivat apuna kustannuksia, jotka eivät varsinaisesti tuo uusia resursseja kehitysmaille. Näitä ovat pakolaiskulujen ohella kehitysmaiden velkahelpotukset ja kehitysmaista tulevien korkeakouluopiskelijoiden stipendit. Kun avun paisuttelu jätetään pois, putoaa EU:n vanhojen jäsenmaiden kehitysapuprosentti virallisten tilastojen 0,4 prosentista 0,34 prosenttiin alueen yhteenlasketusta bruttokansantulosta, selviää Kepan tuoreesta katsauksesta.

"Suomi ei aikaisemmin ole juurikaan syyllistynyt avun paisutteluun ja siihen ei pitäisi sortua nytkään. Sen sijaan Suomen pitää tehdä OECD:ssä työtä sen puolesta, että kehitysyhteistyö kohdistuu entistä paremmin köyhyyden vähentämiseen", Niina Pitkänen sanoo.

Faktalaatikko:

  • Kehitysyhteistyömäärärahojen kriteereistä on sovittu OECD:n kehitysapukomiteassa DACissa (Development Assistance Committee). Pakolaismenot kuuluvat kriteerien harmaalle alueelle ja niiden tulkinnanvaraisuus on tunnustettu ongelmaksi.
  • Esimerkiksi Britannia ja Luxemburg eivät raportoi mitään pakolaiskuluja kehitysyhteistyövaroina. Myös Euroopan komissio on suosittanut, ettei kuluja tulisi laskea avuksi.
  • Tähän asti Suomi on raportoinut apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Kustannukset on raportoitu jälkikäteen OECD:n kehitysapukomitealle.
  • Nykyisellä raportointitavalla 18 miljoonaa euroa pakolaiskuluista laskettiin kehitysyhteistyöksi vuonna 2008. Syksyllä arvioitiin, että kehitysyhteistyöksi raportoitavat pakolaiskulut voivat nousta jopa 55 miljoonaan euroon, jos mukaan otetaan kaikki kehitysmaista saapuneet poiskäännytetyt turvapaikanhakijat. 
  • Ministeriöt selvittävät parhaillaan paitsi useampien pakolaisryhmien kulujen raportoimista osaksi kehitysyhteisyötä, myös kustakin turvapaikanhakijasta kehitysavuksi laskettavien kulujen, eli ns. ”yksikkökustannusten” nostamista.

Toimituksille tiedoksi:

Lisätietoja:

  • Kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen, puh. 0408258516
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 0503395860