Tiedote

Suomalaiset valmiita uudistamaan maataloustukia

Enemmistö suomalaisista katsoo, että teollisuusmaiden maataloustukia pitää uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan, paljastaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan teettämä mielipidekysely.
Kepan tiedote
24.11.2008

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysmaiden maataloustuottajien tukemiseksi pitää uudistaa maataloustukia. Vain 13 prosenttia vastustaa tukien uudistamista.

Kepa toivoo, että Suomen eduskunta ottaa suomalaisten näkemykset huomioon torstaina 27. marraskuuta, kun eduskunnan täysistunnossa keskustellaan maailman ruokakriisistä. Keväällä 2008 kärjistynyt ruokakriisi on nostanut aliravittujen ihmisten määrää yli sadalla miljoonalla yhteensä 967 miljoonaan, kertovat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn tilastot.

"Ruokakriisiin on monta syytä. Öljyn hintaan tai lihansyöntiin vaurastuvissa maissa Suomen on vaikea vaikuttaa, mutta Suomikin voi osaltaan tukea maataloustukien, kauppasääntöjen, biopolttoainetavoitteiden, rahoitusmarkkinoiden ja kehitysyhteistyön uudistamista niin, että kehitysmaiden maatalous pääsee jaloilleen", toteaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.

 

Polkumyynti näivettää kehitysmaita

Kehitysmaiden maatalous on näivettynyt viime vuosikymmeninä. Vielä 1970-luvulla kehitysmaat olivat ruuan myyjiä: niiden ylijäämä maataloustuotteiden kaupassa lähenteli kahta miljardia dollaria. Tilanne on kuitenkin huonontunut, ja vuonna 2004 kehitysmaat ostivat ruokaa yli 9 miljardilla dollarilla enemmän kuin myivät.

Maatalouden kasvua kehitysmaissa ovat rajoittaneet teollisuusmaiden maataloustuet, jotka lisäävät ruuan myyntiä hyvin alhaisilla hinnoilla teollisuusmaista kehitysmaihin.

"Polkumyynti on vienyt markkinoita paikallisilta pienviljelijöiltä kymmenissä maissa Afrikasta Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Polkumyynnin lopettaminen vaatii vientitukien poistamista ja muidenkin ylituotantoa ruokkivien tukien uudistamista", toteaa Nahi.

Vapaakauppapuheista huolimatta teollisuusmaiden maataloustuet ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet. Kehitysmaat eivät pysty suojautumaan polkumyynniltä, koska niiltä edellytetään kauppaneuvotteluissa tullileikkauksia, ja uusien maataloustukijärjestelmien perustaminen on kielletty.

Ruokakriisien ehkäisemiseksi tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin muutoksia useilla muillakin politiikan aloilla.

"Rahoitusmarkkinakriisi on laskenut esimerkiksi vehnän ja riisin hintoja. Tämä osoittaa, että osa ruokakriisistä on seurausta ruualla keinottelusta, mihin pitää puuttua nyt kun rahoitusmarkkinoita uudistetaan", Nahi sanoo.

"Kehitysyhteistyössä pitää keskittyä tukemaan pienviljelijöitä, jotka tälläkin hetkellä tuottavat valtaosan maailman ruuasta. Tavoitteet ruokapohjaisten biopolttoaineiden käytön lisäämisestä puolestaan pitää unohtaa", Nahi listaa.

 

Toimituksille tiedoksi:

  • Haastatelluilta kysyttiin: "Maataloustuet vaikuttavat paitsi Suomen myös kehitysmaiden maataloustuotantoon. Maataloudesta saa Suomessa elantonsa noin neljä prosenttia väestöstä, kehitysmaissa 60–70 prosenttia. Suomessa maataloustuotanto tarvitsee tukia. Joitain tukimuotoja, erityisesti vientitukia, kuitenkin kritisoidaan polkumyynnin lisäämisestä kehitysmaiden markkinoille. Pitäisikö teollisuusmaiden maataloustukia uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan?"
  • Tulokset: 69 % vastasi kyllä, 13 % ei ja 18 % ei osaa sanoa.
  • Eri puolilla Suomea asuvien vastaajien välillä oli erittäin vähän eroja.
  • Uudistamista kannattavat kaikkien puolueiden äänestäjät: vihreistä 81 % (vastustus 11 %), vasemmistoliitosta 80 % (5 %), SDP:stä 80 % (10 %), kristillisdemokraateista 77 % (14 %), perussuomalaisista 76 % (20 %), kokoomuslaisista 73 % (14 %), RKP:stä 62 % (19 %) ja keskustasta 62% (21%)
  • Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä.
  • Tarkempi erittely mielipidekyselyn tuloksista (pdf)

 

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, puh. 040 772 4247
  • Tiedottaja Sanna Autere, puh. 040 560 3292
  • Lisätietoja ruokakriisin syistä ja suosituksia poliittisista päätöksistä, joilla ruokakriisejä voidaan ehkäistä, löytyy Kepan tuoreesta ”Ruokakriisin ratkaisut – mitä Suomen tulee tehdä?” -ajankohtaiskatsauksesta (pdf).
  • Kepa on viime viikkoina julkaissut mielipidekyselyiden tuloksia myös muista ruokakriisiin liittyvistä aiheista:
  • Tiedote: Vain viisi prosenttia suomalaisista uskoo, että kansainväliset kauppasäännöt ovat yhtä reiluja rikkaille ja köyhille maille.
  • Tiedote: Vain viidennes suomalaisista hyväksyy ruoka-aineiden käyttämisen biopolttoaineena.
  • Tiedote: Yhdeksän kymmenestä maksaisi lentoveroa, jos sen tuotot käytetään kehitysmaiden hyvinvoinnin parantamiseen.