Tiedote

Suomalaiset valmiita lentoveroon

Maailmanlaajuiset rahoitus- ja ruokakriisit sekä ilmastonmuutos tekevät perinteisen kehitysavun rinnalle kaavailluista uusista rahoituslähteitä äärimmäisen ajankohtaisia. Jollei niitä oteta käyttöön, joudutaan esimerkiksi YK:ssa sovituille vuosituhattavoitteille sanomaan hyvästi, arvioidaan Kepan tuoreessa raportissa.
Kepan tiedote
4.11.2008

Ylivoimainen enemmistö suomalaisista on valmis osallistumaan uusien rahoitusmuotojen maksamiseen. Lähes yhdeksän kymmenestä maksaisi lentoveroa, jos sen tuotot käytettäisiin kehitysmaiden hyvinvoinnin parantamiseen, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimuksella teettämästä mielipidekyselystä.

Kehityksen rahoittamiseen on useita muitakin käyttämättömiä mahdollisuuksia, kuten siirtolaisten rahalähetysten hallinnoinnin parantaminen, kehitysmaiden pääomapaon hillitseminen, päästökauppatulojen korvamerkitseminen ja valuutanvaihtovero.

Suomen hallituksen on lunastettava lupauksensa uusien rahoituslähteiden kehittämisestä ja tukemisesta, todetaan 4. marraskuuta julkistetussa Kepan raportissa "Kehitysrahoituksen uudet muodot".

Pääomapako viisinkertainen kehitysapuun verrattuna

Finanssikriisi on nostanut otsikoihin rahoitusmarkkinoiden toiminnan puutteet. Kriisin hoitamisen rinnalla on viimein puututtava myös "hiljaiseen kriisiin"eli kehitysmaita vuosia köyhdyttäneeseen pääomapakoon. Kehitysmaista pakenee varallisuutta jopa tuhat miljardia dollaria joka vuosi rahanpesuna, yritysten ja yksityishenkilöiden veronkiertona ja korruptiona.

Varovaistenkin arvioiden mukaan laittoman pääomapanon yhteissumma on viisi kertaa yhteenlaskettua kehitysapua suurempi.

"On vähintäänkin kummallista, että rutiköyhä Saharan eteläpuoleinen Afrikka on vuosikymmeniä 'luotottanut` muuta maailmaa. Ratkaisun avaimet ovat rikkailla mailla, sillä teollisuusmaat päättävät käytännössä siitä, millä ehdoilla kansainvälinen rahoitusjärjestelmä toimii", toteaa raportin kirjoittaja, kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kepasta.

Pääomaa karkaa eniten ulkomaisten yritysten harjoittaman veronkierron ja aggressiivisen verojen välttelyn seurauksena. Varoja katoaa noin 160 miljardia dollaria eli noin kolme kertaa Suomen valtion yhteenlaskettujen menojen verran.

"Tietoa pääomapaosta on viime vuosina kertynyt lisää, kun kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n on annettu selvittää sitä. Nyt järjestöille pitäisi antaa lupa ja valtaa puuttua ongelmaan. Suomen osalta kyse on ennen kaikkea poliittisesta tuesta esimerkiksi YK:n verokomitean vahvistamiselle", Ylönen toteaa.

 

Suomalaiset kannattavat lentoveroa

Siinä missä pääomapakoon puuttuminen pyrkii korjaamaan talouden rakenteellisia ongelmia, esimerkiksi lentovero on mahdollisuus kerätä kokonaan uutta rahoitusta kehitykselle.

Lentolippumaksujärjestelmä on ollut käytössä Ranskassa jo vuodesta 2006 ja siihen on liittynyt tai liittymässä 23 valtiota. Vero nostaa lipun hintaa turistiluokassa yhdestä neljään euroa ja sillä saadaan kerättyä 320 miljoonaa dollaria kehitysmaiden lääkehankintoihin. Kepan tilaaman mielipidekyselyn mukaan peräti 87 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan vastaavan suuruista maksua.

"Hallituksen puoliväli lähestyy ensi keväänä, ja on aika lähteä aktiivisesti toteuttamaan hallitusohjelmaa myös tältä osin. Nykyinen lentoveromalli ei ole ihanteellinen, mutta siihen liittyminen olisi hyvä ensiaskel", Ylönen toteaa.

Keskustelu kattavammasta lentoverojärjestelmästä, jolla tuettaisiin kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen, on virinnyt viime vuosina. Maailmanlaajuisesti toteutettuna tällaisella verolla voitaisiin kerätä peräti 10 miljardia euroa vuodessa.

Samat lääkkeet tepsivät finanssikriisiin

Raportissa ennakoidaan, että 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa paljon esillä olleet valuutanvaihto- ja rahoitusmarkkinaverot saattavat nousta takaisin poliittiseen keskusteluun rahoitusmarkkinakriisin seurauksena. Parhaimmillaan mekanismit voisivat ehkäistä uusien kriisien syntymistä.

"Pääomapaon hillitseminen ja rahoitusmarkkinavero auttaisivat vakauttamaan maailmantaloutta ja puuttuisivat myös johdannaiskauppaan. Nyt kun vastauksia finanssikriisin suunnitellaan, on aika edistää näitä tavoitteita", Ylönen toteaa.

Keskustelun kehitysrahoituksesta tekee ajankohtaiseksi 29.11.-2.12. Dohassa järjestettävä YK:n "Financing for Development" -huippukokous. Kokouksessa on tarkoitus päivittää niin sanottu Monterreyn konsensus vuodelta 2002. Konsensus määritteli suuntaviivat kaikille kehitysrahoituksen alueille, kuten kehitysavulle, investoinneille, verotukselle ja maailmantalouden rakenteellisille kysymyksille.

Lisätietoja:

  • Kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen, puh. 040 723 1118
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 339 5860

Toimituksille tiedoksi:

  • "Kehitysrahoituksen uudet muodot - pääomapako kuriin ja globaalit verot käyttöön" -raportti (pdf)
  • Taloustutkimukselta tilatussa mielipidetiedustelussa haastatelluita kysyttiin "Olisitteko valmis maksamaan lentolippuveron, joka olisi turistiluokassa noin 1-4 euroa, jos sen tuotot käytetään köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa?"
  • Tulokset: 87 prosenttia "kyllä", 10 prosenttia "ei" ja 3 prosenttia "ei osaa sanoa".
  • Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa (1.-10. lokakuuta).
  • Tutkimuksen virhemarginaali on noin 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
  • Tarkempi erittely tutkimustuloksista (pdf)