Tiedote

Ruokakriisi kärjistyy YK:n huippukokouksessa Ghanassa

EU ja Yhdysvallat eivät halua keskustella uusista toimista elintarvikkeiden hintojen vakauttamiseksi, vaikka UNCTADin huippukokous olisi siihen hyvä areena, Kepa kritisoi.
Kepan tiedote
18.4.2008

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin huippukokous kokoaa hallitukset Ghanaan 20.-25. huhtikuuta. Teollisuus- ja kehitysmaiden välejä hiertävät erityisesti kiistat elintarvikkeiden hintakriisistä, UNCTADin roolista, tekijänoikeuksista ja poliittisesta liikkumavarasta.

"Kaikkien huulilla on kysymys ruuan tähtitieteellisiksi nousseista hinnoista. EU ja Yhdysvallat eivät silti halua keskustella uusista toimista hintojen vakauttamiseksi. Se on käsittämätöntä", sanoo kauppapoliittinen asiantuntija Tytti Nahi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta. Nahi edustaa kansalaisjärjestöjä Suomen UNCTAD-valtuuskunnassa.

Hintojen noususta kärsivät pahiten ruuan nettotuojamaat, muun muassa 36 Saharan eteläpuolisen Afrikan maata. Maat ovat ajautuneet riippuvaisiksi tuontituotteista, koska teollisuusmaiden, etenkin EU:n maataloustuotteet ovat syrjäyttäneet maiden omat tuottajat.

"Syynä on Afrikan talouksien liberalisointi samaan aikaan, kun teollisuusmaat ovat jatkaneet maataloutensa tukemista sadoilla miljardeilla. Tätä historiallista taustaa vasten olisi aiheellista keskustella avoimesti rakenteellisista muutoksista", Nahi toteaa.

Mistä saa keskustella?

Kokouksessa tullaan keskustelemaan paljon siitä, mistä UNCTADissa saa keskustella ja mistä järjestö saa tuottaa tietoa. Kehitysmaat haluaisivat esimerkiksi, että järjestössä voitaisiin käydä avointa keskustelua yleistyvien alueellisten kauppasopimusten köyhyysvaikutuksista ja kansanvälisten rahoituslaitosten toiminnasta, mutta Yhdysvallat ja EU vastustavat tätä.

"Esimerkiksi rahoituslaitokset ovat selvästi epäonnistuneet rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tasapainon ylläpitämisessä. Suomi on valitettavasti ottanut teknokraattisen kannan, joka rajaisi muun muassa tämän kysymyksen käsittelyn ulos UNCTADin toiminnasta", Nahi pahoittelee.

Kehitysmaat kokevat tarvitsevansa lisää puolueetonta tietoa myös tekijänoikeussopimusten vaikutuksista. Suomi tukee EU:n kantaa, jonka mukaan tekijäoikeuksia tulee käsitellä vain Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPOssa. WIPOn työssä keksijöiden intressit ajavat kuitenkin kuluttajien tarpeiden yli. Maailman parhaimmat tekijänoikeusasiantuntijat esimerkiksi varoittavat, että järjestön tekijänoikeussopimuksen allekirjoittaminen on erittäin haitallista kehitysmaiden intresseille tiedon ja teknologian hankkimisessa.

Neljäs kiistakapula on maiden poliittinen liikkumavara kansainvälisten sitoumusten ja markkinaolosuhteiden puristuksessa. Erityisesti kehitysmailla on vain vähän mahdollisuuksia tehdä niiden tilanteeseen sopivaa talouspolitiikkaa. Monet niistä keinoista, joilla länsimaat ja Itä-Aasian taloustiikerit kehittyivät, on kielletty nykyisiltä kehitysmailta. Ne eivät ole esimerkiksi voineet myöntää tuottajilleen maataloustukia, sillä WTO:ssa kiellettiin uusien maataloustukijärjestelmien luomisen vuonna 1995. Tuolloin kehitysmailla ei kyseisiä järjestelmiä juuri ollut, koska maat olivat joutuneet luopumaan tuista osana 1980- ja -90-lukujen rakennesopeutusohjelmia.

 

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, +358 40 772 4247 ja tiedottaja Pasi Nokelainen, +358 50 339 5860.

Toimituksille tiedoksi

  • Kepan UNCTAD-uutiset, -taustat, -tiedotteet sekä kokouspäiväkirja löytyvät koostesivulta.