Tiedote

Ruoka-aika: Kansalaisjärjestöt aloittivat Ruoka-ajan

Mika Railo
11.2.2002

Vaikka maailmassa tuotetaan enemmän ruokaa kuin koskaan, näkee yksi kuudesta ihmisestä nälkää. Maanantaina 36 suomalaista kansalaisjärjestöä aloitti kampanjan nimeltä Ruoka-aika, jonka tavoitteena on poistaa maailmasta aliravitsemus.

Noin miljardin ihmisen aliravitsemuksen suurin syy on köyhyys ja köyhien ihmisten taloudellinen ja poliittinen syrjäytyminen. Siksi aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä ei ole olennaisesti pienentynyt viime vuosikymmenten aikana huolimatta teknologian edistymisestä ja ruoantuotannon tasaisesta kasvusta.

"Miljardin ihmisen aliravitsemus on osoitus nykyisenkaltaisen ruokatalouden epäonnistumisesta. Teollinen ja ylikansallinen tuotanto jättää köyhät nälkäiseksi", sanoi Ruoka-aika-kampanjan koordinaattori Miia Toikka. "Nälkää ei voida poistaa yksinomaan lisäämällä ruoantuotantoa, vaan se vaatii perustavanlaatuisia muutoksia niihin tapoihin, joilla maailmassa tuotetaan ja kaupataan ruokaa."

Ruoka-aika-kampanjan keskeinen viesti on se, että jokainen suomalainen voi olla omalta osaltaan mukana poistamassa nälkää. Kuluttajaa lähellä tuotettu ruoka tai reilun kaupan tuotteet ovat yksinkertaisia keinoja vaikuttaa globaaliin ruokajärjestelmään.

Oleellista on myös muuttaa kauppajärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Köyhien maiden pienviljelijät kärsivät rikkaiden maiden lisääntyneestä kilpailusta omilla kotimarkkinoillaan. Tutkimusten mukaan 1990-luvulla tapahtunut maatalouskaupan vapauttaminen ei ole hyödyttänyt köyhiä. Halpa tuontiruoka ja voimakas panostus vientituotantoon on johtanut maatilojen keskittymiseen, syrjäyttänyt pienviljelijöitä sekä lisännyt työttömyyttä ja köyhyyttä.(1)

"Maatalouden säilyminen kaikissa maissa on tärkeää ruokaturvan, työllisyyden, ympäristön ja kulttuuristen arvojen vuoksi. Tällä hetkellä ruokaketjun teollistuminen ja ylikansallistuminen uhkaavat pienviljelijöiden toimeentuloa sekä kehitysmaissa että meillä pohjoisessa", sanoi Toikka.

Ruoka-aika-kampanja on avoin suomalaisille kansalaisjärjestöille ja toimintaryhmille ja sitä koordinoi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Tämän kevään näkyvin tapahtumasarja ovat noin 15 paikkakunnalla touko-kesäkuussa järjestettävät Mahdollisuuksien tori -tapahtumat, joilla kaikilla on teemana ruoka.

Lisätietoja:
Miia Toikka, kampanjakoordinaattori, Kepa, (09) 584 23 243, 041-529 6193
Mika Railo, tiedottaja, Kepa: (09) 584 23 247, 040-590 3446

Viite:
1. The Impact of Trade Liberalisation on Food Security in the South. Literature review by John Madeley and Solagral. A CIDSE Background Paper, May 2001. www.cidse.org
 

Miia Toikka: Nälän tärkein syy on köyhyys



Nälkä ei johdu siitä, etteikö maailmassa olisi mahdollista tuottaa riittävästi ruokaa kaikille ihmisille. Nälän pääasiallinen syy on köyhyys: ihmiset eivät pysty hankkimaan ruokaa itselleen, vaikka sitä olisi saatavilla. Monet ravinnon puutteesta kärsivistä ovat itse ruoantuottajia: pienviljelijöitä ja heidän perheenjäseniään. Nälkäongelman ratkaisun avain onkin siinä, että pienviljelijöille taataan riittävät edellytykset ruoantuotantoon.

Maatalous- ja kauppapolitiikan tärkein tehtävä on toteuttaa jokaisen ihmisen oikeus ruokaan ekologisesti kestävällä tavalla. Ruokaan ja maatalouteen liittyvät elintärkeät päätökset tulee tehdä avoimesti, demokraattisesti ja mahdollisimman lähellä tuottajia ja kuluttajia. Meneillään olevat Maailman kauppajärjestö WTO:n maataloussopimusta koskevat neuvottelut ovat kehitysmaiden ruokaturvan kannalta ratkaisevassa asemassa. Sopimusta tulee muuttaa niin, ettei pohjoisen maatalous haittaa etelän viljelijöiden toimeentuloa.

Kampanjakoordinaattori Miia Toikka (VTM), Kepa
Puhelin: 09-5842 3243

Kaisa Härmälä: Martat ja lähiruoka



Lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja näin edistää aluetaloutta ja työllisyyttä. Martat tekevät lähiruokaa tunnetuksi tutustumalla oman alueen tuotantoon ja tuotteisiin sekä lisäämällä marttojen ja muiden kuluttajien tietoa alueen tuotteista. Tavoitteena on vaikuttaa myös lähiruoan tarjonnan lisääntymiseen.

Martat herättelevät keskustelua lähiruoasta järjestämällä lähiruokaseminaareja ja lähiruokatapahtumia yhdessä tuottajien, kuluttajien, kunnan ja kaupan kanssa. Tavoitteena on saada päivittäistavarakauppoihin enemmän lähiruokaa.

Suunnittelija Kaisa Härmälä (MMM), Marttaliitto
Puhelin: 09-6187 4403

Hannes Pekkala: Nälän poisto lähtee omasta lätistä



Maan ystävien maaseuturyhmän näkökulma maaseutuun on ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Ryhmä aloitti toimintansa joulukuussa 2000. Ruoka ei ole pelkästään ravintoa vaan sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen asia. Mutta ruoka yksin ei tee maaseutua elinvoimaiseksi. Muut elinkeinot, kuten yksityismetsätalouden ekologisuus ja non food -tuotteiden jatkojalostus, ovat osa monipuolista maataloutta.

Suomen maaseutu tyhjentyy edelleen ripeällä tahdilla. Suomalaisen ruoan kotimaisuus laskee esimerkiksi ulkomaisen rehutuonnin takia. Joidenkin maataloustuotteiden omavaraisuus on huomattavasti alle 100 prosenttia (ruis, sokeri, lampaanliha, valkuaisrehut jne). Kuitenkin suomalaiset arvostavat puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa.

Agrologiopiskelija Hannes Pekkala, Maan ystävät ry:n maaseuturyhmän yhteyshenkilö
Puhelin: 041-459 5779