Tiedote

Rikkaat maat estivät talousjärjestelmän uudistamisen

Valta-asemiinsa kaivautuneet teollisuusmaat estivät YK-huippukokouksessa kehitysmaiden kipeästi kaipaamat muutokset kansainväliseen talousjärjestelmään. New Yorkin kokous kuitenkin tunnusti kehitysmaiden kärsivän rikkaista maista liikkeelle lähteneestä kriisistä eniten ja teki muutamia lupaavia päätöksiä.
Kepan tiedote
25.6.2009

YK:n talouskriisihuippukokous New Yorkissa päättyi käytännössä ensimmäisenä kokouspäivänä 24.6. Korkean tason tapaamisen alussa ilmeni, että kokoukselle valmisteltu loppuasiakirjaluonnos hyväksytään suurella todennäköisyydellä sellaisenaan perjantaina 26.6.

"Mikään maa tai maaryhmä ei todennäköisesti uskalla avata neuvotteluja uudelleen, koska muutosesitystä seuraisi varmuudella vastaisku", toteaa kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

"Laiha sopu on tietysti parempi kuin lihava riita, mutta suureen juhlaan ei ole aihetta. Päätökset eivät välittömästi auta yhtään niitä miljoonia ihmisiä, jotka kriisi on syössyt äärimmäisen köyhyyteen", kokousta paikan päällä seuraava Ylönen jatkaa.

Kehitysmaat ovat kriisin seurauksena ajautumassa vauhdilla rajuun velkakriisiin, mutta esimerkiksi EU:lta ei ole luvassa juurikaan tukea uudelle kriisirahoitukselle tai velkakriisin ratkaisuille.

EU vesitti uudistusesitykset

Suurin mielenkiinto kokouspaikalla tuntui kohdistuvan YK:n talouskomissiota johtavan Maailmanpankin entisen pääekonomistin Joseph Stiglitzin esiintymiseen kokouksen oheistapahtumassa. 

Kehitysmaat olivat ajaneet Stiglitzin työryhmän ehdotusten sisällyttämistä loppuasiakirjaan. Ehdotuksiin kuuluivat muun muassa riippumattoman velkatuomioistuimen perustaminen, kansainvälisen veronkierron hillitseminen sekä globaalien verojen käyttöönotto. EU ja muut rikkaat maat hangoittelivat vastaan.

"EU ja Suomi sen osana olivat mukana vesittämässä kehitysmaiden esityksiä lähes tunnistamattomiksi. Loppuasiakirjassa kuitenkin mainitaan esimerkiksi YK:n alaisen talousasiantuntijapaneelin perustaminen, mutta aikataulu ja konkretia jäävät puuttumaan", Ylönen toteaa.

"Myönteistä on se, että konferenssi tunnusti rikkaista maista lähteneen kriisin kehitysmaille aiheuttaman valtavan inhimillisen kärsimyksen. Ydinkysymys tulee olemaan, mitä loppuasiakirjan muotoilu 'YK:n roolin vahvistaminen talousasioissa' käytännössä tarkoittaa ja miten nyt sovittuja aloitteita viedään käytäntöön", Ylönen summaa.

YK:ssa kehitysmaat pystyisivät vaikuttamaan talouskriisin ratkaisemiseen. Teollisuusmaat haluavat kaapata kansainvälisen talouspolitiikan hoidon G20-ryhmälle ja kansainvälisille rahoituslaitoksille, joissa köyhimpien kehitysmaiden vaikutusvalta on olematon.

 

Faktalaatikko: Talouskriisi ja kehitysmaat

  • Talouskriisin kehitysvaikutuksia käsittelevän YK-kokouksen järjestämisestä päätettiin joulukuussa 2008. Kokouksen asialista kattaa periaatteessa kaikki toimet, joilla kehitysmaiden asemaa talouskriisissä voidaan helpottaa ja jotka estävät kriisien syntymistä.
  • Kehitysmaiden rahoitusvaje nousee YK:n mukaan tänä vuonna jopa 1000 miljardiin dollariin. Vajetta täytyy paikata velalla. Huhtikuun G20-kokous lupasi kehitysmaille vain 50 miljardia lisärahoitusta, ja tästäkin vain pieni osa oli todellisuudessa uusia sitoumuksia.
  • Yksityiset pääomavirrat kehitysmaihin tippuivat vuonna 2008 yli 50 prosentilla, ja myös tälle vuodelle on ennustettu vastaavaa pudotusta.
  • Kriisi näkyy muun muassa lapsikuolleisuuden kasvuna: vuosittain jopa 200 000 - 700 000 lasta enemmän saattaa kuolla ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, Maailmanpankki arvioi.
  • Aliravittujen määrä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn tuoreimpien arvioiden mukaan on noussut jo yli miljardiin. Tilannetta pahentaa kehitysmaissa edelleen jatkuva ruokakriisi.

 

Toimituksille tiedoksi

Kepa seuraa kokousta paikan päältä, ja huippukokoussivuille osoitteessa www.kepa.fi/newyork_yk päivitetään uutisia, blogitekstejä ja tiedotteita kokouksen kulusta 23. kesäkuuta alkaen.

Lisätietoja

Kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen
Puh. +358 40 761 8925

Tiedottaja Pasi Nokelainen
Puh. +358 50 339 5860

Aikaero New Yorkiin -7 tuntia.