Tältä näyttää esimerkiksi Ruotsin kehitysyhteistyö nykyään. Pakolaisia saapumassa Malmön poliisin huomaan.
Kuva: Johan Wessman CC BY 3.0

Raportti: Suomen ja EU:n kehitysyhteistyörahat valuvat omaan pussiin – yhä pienempi osuus maailman köyhimmille

EU-maat kanavoivat yhä enemmän kehitysyhteistyövaroja omien sisäisten menojensa kuten pakolaiskulujen kattamiseen. Kasvavan eriarvoisuuden ja kriisien keskellä entistä pienempi osuus avusta tavoittaa kaikkein köyhimmät, käy ilmi tänään julkaistusta AidWatch-raportista. Suomen rajut kehitysyhteistyöleikkaukset pudottavat Suomen avun alle EU:n keskitason.
Kepan tiedote
26.10.2016

EU:n kehitysavusta lähes viidennes, 17 prosenttia, kului EU-maiden omien sisäisten menojen kuten pakolais- ja opiskelijakulujen sekä velkahelpotusten kattamiseen vuonna 2015, kertoo eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin julkaisema AidWatch-raportti.

Kehitysyhteistyön tärkein päämäärä on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Avun keinotekoinen paisuttelu avunantajamaiden sisäisillä menoilla ei auta kehitysmaita.

"Valtavien humanitaaristen kriisien keskellä on huolestuttavaa, että entistä pienempi osuus Suomen ja EU:n kehitysyhteistyöstä tavoittaa kaikkein köyhimmät – ne, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Samaan aikaan apua ohjataan yhä enemmän yksityisen sektorin kautta. Köyhimmät valtiot ovat harvoin houkuttelevia investointikohteita", toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

"Yksityisen sektorin vahvempaan rooliin kestävän kehityksen moottorina liittyy muitakin kysymyksiä. Samojen avoimuus- ja tilivelvollisuussääntöjen tulisi koskea kaikkea kehitysyhteistyötä. Yksityisen sektorin tuen osalta on vaikea saada tietoa todellisista kehitysvaikutuksista", Timo Lappalainen jatkaa.

Vuonna 2015 Suomen kehitysyhteistyörahoitus – 0,57 prosenttia bruttokansantulosta – oli vielä yli EU:n keskiarvon, mutta vuoden 2016 alussa tehtyjen rajujen leikkausten myötä apu on romahtamassa noin 0,4 prosenttiin. Suomen kaikkein köyhimmille maille kohdentaman kehitysyhteistyön osuus on tänä vuonna putoamassa 0,14 prosenttiin eli selvästi alle kansainvälisen 0,2 prosentin tavoitteen.

AidWatch-raportti paljastaa myös kuinka paljon EU-maat raportoivat avunantajamaiden omien rajojen sisällä kertyneitä pakolaiskustannuksia kehitysyhteistyönä. Suomessa luku oli 35,2 miljoonaa euroa vuonna 2015. Se tarkoittaa, että Suomesta on hyvää vauhtia tulossa oman kehitysyhteistyönsä suurin vastaanottajamaa.

EU-maiden oli määrä nostaa kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2015. Todellisuudessa tavoitteesta jäätiin kauas: EU:n apu oli vain 0,44 prosenttia bruttokansantulosta, ja 0,7-tavoitteesta jäi euromääräisesti uupumaan lähes 37 miljardia. EU-maista vain viisi on saavuttanut tavoitteen: Luxemburg, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Britannia.

"Kehitysyhteistyömäärärahojen vähentäminen ja avun jatkuva paisuttelu kertovat Euroopan johtajien lyhytnäköisyydestä. Euroopan kriisejä ei ratkaista lyhytnäköisillä toimilla", korostaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.

"Euroopan unioni kaipaa vastuullista johtajuutta, jossa kestävä kehitys ja kehitysyhteistyö sen keskeisenä osana nähdään ainoana kestävänä ratkaisuna maailmaa ja Eurooppaa koskeviin kriiseihin", Rilli Lappalainen tiivistää.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin julkaisema AidWatch-raportti vertailee kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raporttia on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, ja Suomea koskevan osuuden laativat yhteistyössä Kehys ja Kepa.

Medialle tiedoksi

Lisätietoja

  • pääsihteeri Rilli Lappalainen, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, puh. 050 5613 456
  • toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, Kepa, puh. 050 317 6700