Tiedote

Nicaragua: Kanadalaisviljelijä ruokajätti Monsanton pihdeissä

Saskatchewanislaisviljelijä Percy Schmeiserin tarina on malliesimerkki siitä, kuinka mahdotonta geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn kontrolli on sen jälkeen kun se kerran on aloitettu. "Paluuta entiseen ei ole", hän varoittaa.
Kimmo Lehtonen
12.11.2002

Kuvassa kasvimyrkyillä myrkytetty riisipelto Siunan läheltä Hormiguerossa. Kuva : Kimoo Lehtonen

MANAGUA -- Ympäristöjärjestö Centro Humboldt paljasti puoli vuotta sitten geenimanipuloitujen maissin tulon Nicaraguaan Yhdysvaltojen kehitysapuohjelman USAID:in ja YK:n ruokaohjelma WFP:n ruoka-avun kautta. Järjestön käynnistämä kampanja on herättänyt ajoittain kuumaakin keskustelua geenimuunneltujen lajikkeiden käyttöön liittyvistä uhkista, käytettiin niitä sitten ruoka-aineena tai siemenviljana.

Kansainvälisesti tunnetussa Genetic ID laboratoriossa Iowassa Centron lähettämästä neljästä maissinäytteestä yhdessä todettiin olevan 3,8 prosenttia geenimanipulaatiota. Kahdessa näytteessä määrä jäi alle 1,0 prosentin ja neljännessä 0,05 prosenttiin. Lajikkeissa oli merkkejä Promotor 35S ja Terminator NOS –geenisarjoista. Näytteet sisälsivät myös Maiz Bt1:tä ja Maiz terminator NOS:a.
Jos yhdestä neljästä näytteestä todetaan selviä merkkejä geenimanipulaatiosta, voidaan asiaa asiantuntijoiden mukaan pitää varmana. Prosenteissa mennään myös reilusti Euroopan Unionin salliman rajan yli, joka geenimanipulaatiolle on 0,5 prosenttia.

Nicaragua vapaaksi geenimuuntelusta


Centro Humboldtin ja kuuden muun kansalaisjärjestön muodostaman allianssin mukaan geenimanipuloitu vilja on uhka maan biodiversiteetille, kansalliselle ruokatuotannolle ja –turvalle sekä kansalaisten terveydelle. Järjestöjen mukaan geenimanipuloidun viljan tuonti rikkoo maan perustuslain lisäksi muita kansallisia lakeja ja säädöksiä sekä on ristiriidassa useiden Nicaraguan ratifioimien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Allianssin mukaan geenimanipuloidun viljan käytön seuraamukset voivat olla traagiset. Mahdollisten kauskantoisten terveysriskien lisäksi geenimanipulaatio uhkaa lajikkeiden geneettistä monimuotoisuutta. Omien lajikkeiden tuhoutumisen kautta vaarana on nicaragualaisten maanviljelijöiden ja ennen pitkää koko maan ajautuminen riippuvaiseksi ylikansallisista geeniviljantuottajista ja -myyjistä. Kustannusten nousu kalliiden lannoitteiden ja patenttisiemenviljan muodossa ajaisi loputkin maanviljelijät "bio-orjuuteen", josta voi paeta vain hakeutumalla muiden maattomien ja köyhien jatkoksi kaupunkien slummeihin. Se taasen johtaisi maan perushyödyketuotannon ja omavaraisuusasteen lopullisen romahtamiseen.

Järjestöt vaativatkin nyt maan hallitusta puuttumaan asiaan, tiukentamaan kontrollia ja siten estämään geenimanipuloidun viljan tuonnin maahan. Järjestöt esittävät myös, että hallituksen pitäisi itse myös teettää omat testinsä. Hallitukselta vaaditaan myös pitkään jäissä olleen kansallisen ruokaturvaohjelman hyväksyntää ja toimeenpanoa. Siinä geenimanipuloidun viljan tuominen maahan myös tuomitaan yksiselitteisesti. Järjestöt ilmoittavat olevansa halukkaita toimimaan yhteistyössä hallituksen kanssa ongelman ratkaisemiseksi ja jotta Nicaragua voisi julistautua geenimanipulaatiosta vapaaksi vyöhykkeeksi.

Geeniviljelijä vasten tahtoaan


Viime viikolla Centro Humboldt sai kampanjansa tueksi ja vieraakseen Percy Schmeiserin, kolmannen polven kanadalaisviljelijän ja myös entisen kansanedustajan, joka tahtomattaan ajautui kahnauksiin elintarvikejätti Monsanton kanssa hänen viljelmiensä "saastuttua" naapureiden käyttämistä geenimuunnelluista siemenistä.

Schmeiserin perhetilalla on viljelty 50 vuoden ajan rypsiä ja he olivat onnistuneet kehittämään oman geneettisen kantansa, joka oli vastuskykyinen lajikkeen luontaisille tuholaisille. Schmeiserin onnettomuudeksi naapuriviljelmät alkoivat käyttää Monsanton geneettisesti muunneltua rypsiä vuonna 1997 siinä toivossa, että yrityksen lupaukset tuholaismyrkkyjen käytön vähentämisestä ja suuremmasta tuotosta pitäisivät paikkansa.

Schmeiserin viljemille ajautui tuulen mukana naapureiden geenirypsiä ja siten hänen oma kantansa saastui. Schmeiser toimi kuitenkin kuten ennenkin eli jatkoi viljelyään oman siemensatonsa turvin eikä allekirjoittanut viljelysopimusta Monsanton kanssa. Hän ei myöskään suostunut käyttämään Monsanton tuholaismyrkky Roundupia, sillä se olisi tappanut hänen vielä elossa olevan oman kantansa. Tämä ei kuitenkaan sopinut Monsantolle, joka väitti Schmeiserin saavan sopimuksetonta hyötyä hänen tilalleen levinneestä geenimuunnellusta ja yrityksen patentoimasta rypsilajikkeesta.
"Monsanto vaati minua ostamaan siemenviljan ja myrkyt heiltä, koska heidän näkemyksensä mukaan viljelin heidän geenimuunneltua rypsiään. Monsanton laskuopin mukaan siemenen omaavan geenimuuntelun prosenttiosuudella ei ole väliä, joten jos sitä löytyy hiukankin, he tulkitsevat sen patenttiomaisuuteensa kuuluvaksi", Schmeiser valaisee. "Mutta minähän en sitä halunnut, tuulten mukana peltoni pölyttyivät ja saastuivat tahtomattani. Samalla perheeni 50 vuoden työ meni hukkaan."

Schmeiser kertoo, kuinka Monsanton palkkaamat "geenipoliisit" tulivat hänen tilalleen lupaa kysymättä ottamaan näytteitä. Dekkaritarinalta kuulostaa Schmeiserin väite, jonka mukaan Monsanton koneet ruiskuttavat vastahakoisten viljelijöiden viljelmille geenimuunnellun lajikkeen vastustuskykyyn perustuvia kemikaaleja todentaakseen rypsin geeniperimän. Tuloksena oli, että Monsanto nosti kanteen Schmeiseria vastaan väittäen hänen siis ryöväävän Monsanton kehittämää geeniperimää ja saaden siitä sopimuksetonta hyötyä. Paikallinen oikeus tuomitsi Schmeiserin maksamaan Monsantolle 10 000 dollaria lisenssioikeuksista ja 75 000 dollaria korvauksia vuoden 1998 jälkeen saamistaan sopimuksettomista tuloista.

Monsanton lupaukset katteettomia


Schmeiser jatkaa oikeustaisteluaan eikä ole suostunut sopimuksiin Monsanton kanssa. Samalla hänestä on tullut yksi tunnetuimmista Monsanton kaltaisten geenimuunneltuja lajikkeita kauppaavien jättiyritysten vastustajista. Hän kiertää ympäri maailmaa varoittamassa geeniviljelyn vaaroista. "Olen kuluttanut tähän mennessä yli 200 000 dollaria oikeustaisteluuni. Jos häviän oikeustaistelun Monsantoa vastaan, joudun maksamaan erilaisia korvauksia yritykselle noin miljoona dollaria."

Schmeiser pitää geeniviljelyä yhtenä aikamme suurimmista vitsauksista, sillä biodiversiteetin ja ruoan puhtauden tuhoamisen ohella se tekee viljelijöistä monopoliyritysten orjia vailla mitään oikeuksia. "Monsanton viljelijäsopimus on huonoin sopimus, jonka olen ikinä nähnyt. Se vie viljelijöiltä lähestulkoon kaikki oikeudet. Se pakottaa viljelijän hankkimaan kaikki Monsaltolta ja siinä kielletään muun muassa puhuminen lehdistön kanssa."

Schmeiser sanoo apeana, että Kanadan itäosissa jo 40 prosenttia rypsin viljelijöistä on Monsanton ohjaksissa. Hän sanoo viljelijöiden tulleen pahan kerran petetyiksi ja paluuta entiseen ei ole, sillä kaikki maan rypsitilat ovat jonkinasteisesti jo saastuneet. "Monsanto lupasi parempaa tuottavuutta ja laatua sekä vähemmän kemikaalien käyttöä. Jälkimmäinen asia varsinkin kiinnosti viljelijöitä, mutta toisin kävi. Nyt muutaman vuoden jälkeen viljelmiin on iskenyt nk. superkasvitauti, jonka tappamiseen käytetään 6-10 kertaa enemmän myrkkyjä kuin ennen. Tuottavuus on laskenut 15 prosenttia."

Viljelijöiden tulot ovat Schmeiserin mukaan romahtaneet ja tiloja menee nurin kovaa vauhtia. Yksi syy siihen on muun muassa se, että Euroopan Unioni ei osta geenimuunneltua rypsiä. Hunajantuottajien kävi samoin, sillä mehiläiset eivät erota geenikukkia muista kukista.
"Onneksi eurooppalaisilla on erilainen suhde ruokaan, Luojan kiitos. Siellä se on osa kulttuuria ja siksi sitä vielä osataan varjella. Amerikkalaisuuteen kuuluu se, että ruoan luullaan tulevan supermarketista," Schmeiser veistelee ja sanoo elävänsä siinä toivossa, että viljelykantojen puhtaus Euroopassa säilyy. "Ehkä joudumme hakemaan kannat Euroopasta, sillä vaikka haluaisimmekin päästä geenilajikkeista eroon, kukaan ei tiedä kuinka monta sukupolvea siihen tarvitaan."

"Viestini kaikille viljelijöille eri puolilla maailmaa on, että älkää koskaan, missään olosuhteissa allekirjoittako sopimusta Monsanton kanssa." Schmeiser on saanut tuekseen Kanadassa jo useita kansanliikkeitä, osan kirkosta ja ay-liikkeestä. Viljelijöiden kansallinen liitto on jo vaatinut hallitusta pidättäytymään geenimuunneltujen lajikkeiden tuotannosta, jakelusta ja tuonnista.