Nykyisistä kehitysyhteistyörahoista on saatava aiempaa enemmän irti ruokakriisin, ilmastonmuutoksen ja määrärahojen nihkeän kehityksen vuoksi. OECD:n koordinoimassa huippukokouksessa Ghanan pääkaupungissa Accrassa 2.–4. syyskuuta kiinnitetään huomiota nimenomaan avun laatuun ja tuloksiin.

Kehitysyhteistyössä ei ole kyse vain 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteesta. Yli sadan maan ministerit arvioivat huippukokouksessa, miten avunantajien ja vastaanottajamaiden yhteiset periaatteet avun tuloksellisuudesta ovat tähän mennessä toteutuneet. Periaatteet on kirjattu niin sanottuun Pariisin julistukseen.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan mielestä Accrassa olisi aika siirtyä sanoista tekoihin.

"Rahoittajat ovat sitoutuneet siihen, että kehitysmaat saavat itse päättää oman kehityksensä suunnasta ja painopisteistä. Periaate on saatava toimimaan myös käytännössä", sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Niina Pitkänen Kepasta.

Kehitysmaiden päätösvaltaa rajoittaa muun muassa rahoituksen lyhytjänteisyys. Monet avunantajat tekevät rahoituspäätöksensä vain vuodeksi eteenpäin ja toimittavat avun perille myöhässä, jos ollenkaan.

Suomella parannettavaa ennakoitavuudessa

OECD:n mukaan myös Suomella on parannettavaa kehitysyhteistyönsä ennakoitavuudessa. Kehitysmaiden on saatava ajoissa tietää, paljonko ja minkälaista apua rahoittajilta on odotettavissa, jotta ne voisivat toteuttaa pitkäjänteisiä suunnitelmia köyhyyden vähentämiseksi.

"Suomen tulee tehdä määrärahasitoumuksensa useaksi vuodeksi eteenpäin ja kertoa suunnitelmistaan avoimesti. Tämä antaa kehitysmaiden kansalaisille paremman mahdollisuuden valvoa oman hallituksensa toimia. Näin myös suomalaiset tietävät veroeurojensa menneen oikeaan osoitteeseen", Pitkänen sanoo.

Accran huippukokouksessa etsitään uusia ratkaisuja, joiden avulla lupaukset tuloksellisemmasta yhteistyöstä saavutettaisiin vuoteen 2010 mennessä. Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että kokouksessa ei kuitenkaan päästä sopimukseen konkreettisista tavoitteista ja aikatauluista.

Avunantajamaat ovat jääneet jälkeen myös avun määrärahatavoitteista. Euromääräisistä lisäyksistä huolimatta Suomi ei nykytahdilla saavuta edes EU:n minimitavoitetta, joka on 0,51 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

"Siksi on entistä tärkeämpää keskittyä kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen eli siihen, että nykyisillä varoilla vähennetään köyhyyttä mahdollisimman tehokkaasti", painottaa Pitkänen.

Accraan odotetaan yli 1200:a osallistujaa, muun muassa avunantaja- ja kehitysmaan ministereitä, kansainvälisten rahoituslaitosten edustajia sekä kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen.

Kokouksen järjestämisestä vastaavat OECD, Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki.

Lisätietoja

• Kehityspoliittinen asiantuntija Niina Pitkänen, puh. +358 44 526 5454, niina.pitkanen@kepa.fi
• Tiedottaja Sanna Autere, puh. +358 40 560 3292, sanna.autere@kepa.fi

Toimituksille tiedoksi

• Kepan huippukokousta koskevat uutiset, tiedotteet, taustamateriaalit ja kokouspäiväkirja löytyvät koostesivulta.