Kuva:
Hanna Öunap / UM
Tiedote

Kepa Reinikan raportista: Kansalaisjärjestöjen työn tuloksellisuus näkyy

Ritva Reinikan ulkoministeriölle eduskunnan pyynnöstä tekemä selvitys toteaa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden arvioinnissa on parantamisen varaa. Kepa muistuttaa kuitenkin, että järjestöjen työ on erityisen suurennuslasin alla, sillä ne joutuvat raportoimaan tuloksista rahoittajalleen säännöllisesti. Jos tuloksia ei saada, rahoitus loppuu. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tehneet hyvää työtä, joka on koettu ulkoministeriössä tulokselliseksi ja tärkeäksi – ja siksi rahoitusta on myönnetty.
Kepan tiedote
15.7.2015

Järjestöjen työ on usein luonteeltaan sellaista, ettei nopeita tuloksia ole heti nähtävissä. Esimerkiksi muutokset asenteissa vaikkapa tyttöjen ympärileikkauksia vastaan vaativat sitkeää ja pitkäkestoista työtä. Joskus tärkein tulos on se, että varsinaista muutosta ei edes tapahdu, vaan saadaan tilanne pysymään ennallaan, kuten esimerkiksi Tansaniassa, jossa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat onnistuneet estämään kansalaisten oikeuksien kannalta vahingollisten lakialoitteiden läpimenon. On myös vaarana, että tiukka tulosohjaus ohjaa toimintaa suuntaan, jossa vaikeammin laskettavissa oleva, esimerkiksi ihmisoikeus- tai demokratiaperustainen kehitysyhteistyö jää paitsioon.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt mahdollistavat suorat yhteydet suomalaisten ja kehitysmaiden kansalaisten välillä. Kuluneena vuonna kehitysyhteistyömäärärahoja on myönnetty noin 161 suomalaisen kansalaisjärjestön ja säätiön kehitysyhteistyöhön, kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi Suomi tukee kansainvälisiä ja kehitysmaiden omia kansalaisjärjestöjä. Tuettavien järjestöjen määrä on laskenut selvästi, vuonna 2013 luku oli vielä 228 järjestöä.

”Järjestöjä ei tule nähdä vain Suomen kehityspolitiikan ja hankkeiden toteuttajina, vaan itsenäisinä kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Myös Reinikka tuo selvityksessään esille kansalaisjärjestöjen toiminnan riippumattomuuden tärkeyden. Niiden tärkein rooli on vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia, mennä sinne, minne valtiot eivät pääse sekä vahvistaa Suomessa ja kehitysmaissa asuvien ihmisten välistä vuoropuhelua”, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo.

Kehitysyhteistyövaroista ollaan leikkaamassa kaikkiaan 43 prosenttia. Jos suunnitellut 30–40 prosentin leikkaukset järjestöiltä toteutetaan ensi vuoden alussa, putoaa järjestöjen pitkäjänteiseltä ja vaikuttavalta työltä pohja.

Suurta hankkeiden lukumäärää pidetään valitettavan usein vain pelkkänä taakkana, kun järjestöjen ja maiden määrän voi nähdä myös niin, että kansalaisjärjestöt ja eri toimijat täydentävät muuta kehitysyhteistyötä ulottamalla toimintansa myös sinne, minne muuten ei päästä. On aiheita ja alueita, joissa virallinen Suomi ei pysty toiminaan, mutta järjestöt voivat. Esimerkiksi humanitäärisessä ja kriisinhallintatyössä järjestöjen rooli ja mandaatti on merkittävä. Kansalaisjärjestöt ovat ensimmäisiä paikalla ja vastaavat epidemioihin ja luonnonkatastrofeihin nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti.

”Kansalaisjärjestöt arvioivat omaa toimintaansa, sen tuloksia ja tehokkuutta jatkuvasti, arviointityötä lisäksi kehitetään koko ajan. Kehityspolitiikan kentän sisällä toimintaa tarkastellaan kriittisesti ja siihen ehdotetaan parannuksia. Järjestöjen vuosiraportointi ulkoministeriölle on pakollista, mutta tähän saakka raportointijärjestelmä on keskittynyt tulosten sijaan toimintoihin”, Lappalainen toteaa.

Lisätietoja:

Timo Lappalainen
Toiminnanjohtaja
050 317 6700
timo.lappalainen@kepa.fi