Kehitysyhteistyövaroista leikataan lähes 30 prosenttia.
Kuva: Shutterstock

Kepa kehitysyhteistyön leikkauksista: Tulokset vaarassa

Hallitusneuvotteluissa syntynyt päätös leikata varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista 300 miljoonaa euroa uhkaa vakavasti kehitysyhteistyön vaikuttavuutta sekä johtaa inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen kehitysmaissa, arvioi globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa. 300 miljoonan lisäksi myös päästökauppatulot siirretään jatkossa kehitysyhteistyön sijaan takaisin yrityksille.
Kepan tiedote
27.5.2015

"Leikkausuhka on roikkunut ilmassa jo pidempään, mutta siitä huolimatta olemme erittäin pettyneitä ja huolissamme leikkausten vaikutuksista. Nyt onkin pidettävä erityisen hyvä huoli siitä, että leikkaukset tehdään vastuullisesti ja mahdollisimman vähän vahinkoa tuottaen. Samoin on muistettava, että Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin BKTL:staan vuoteen 2015 mennessä. Nyt on selvää, ettei näin tapahdu, mutta Suomella on oltava konkreettinen suunnitelma miten ja mihin mennessä lupaus aiotaan lunastaa”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Ulkoasiainministeriön teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Työ myös tuottaa tuloksia - Suomen kehitysyhteistyön afrikkalaisissa kumppanimaissa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on vähentynyt merkittävästi. Kehitysyhteistyön avulla luomme hyviä suhteita ympäri maailmaa, esimerkiksi Namibia ja Vietnam ovat nousseet suomalaisen kehitysyhteistyön kohdemaista kauppakumppaneiksemme.

"Kehitysrahoitusleikkausten lisäksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttävät toimia muun muassa ilmastonmuutoksen ja laittoman pääomapaon torjumiseksi sekä vastuullisen yritystoiminnan takaamiseksi. Suomen uudessa hallitusohjelmassa luistetaan ilmastorahoitussitoumuksista, veronkierron estäminen jää maininnan tasolle ja yritysvastuuta ei mainita lainkaan", Lappalainen toteaa.

Vuosi 2015 on kehityksen supervuosi, jolloin käydään kolme maapallon tulevaisuudelle äärimmäisen tärkeää neuvotteluprosessia: Addis Abeban kehitysrahoitusneuvotteluissa heinäkuussa sovitaan niistä resursseista, joilla köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähennetään tulevaisuudessa. Syyskuussa New Yorkissa käytävät Post 2015 -neuvottelut puolestaan määrittävät uudet, koko maapalloa koskevat kestävän kehityksen tavoitteet.

Pariisin ilmastokokous joulukuussa on vuorostaan merkittävä askel ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja rahoitus on yksi tärkeä osa neuvotteluja.

"Jotta kehityksen supervuodesta saadaan parhaat mahdolliset tulokset, on erityisen tärkeää, että Suomi pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan. Kehitysrahoituslupauksissa pysymisellä on vaikutusta neuvottelujen ilmapiiriin ja siihen, miten kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita on mahdollista saada aikaan", Timo Lappalainen sanoo.

Kehitysyhteistyön tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Kehitysmaiden irrottautumista avusta tuetaan parhaillaan esimerkiksi vahvistamalla kehitysmaiden omaa veronkantokapasiteettia, tekemällä korruption vastaista työtä ja tukemalla kansalaisyhteiskuntia. Määrärahojen leikkaaminen syö pohjaa ennakoivalta ja pitkäjänteiseltä työltä hyvinvoinnin ja tasavertaisuuden hyväksi.

"On mielekästä, että kehitysyhteistyötä suunnataan sinne missä sitä kaikkein eniten tarvitaan, eli kaikkein köyhimpiin maihin ja kaikkein heikoimpien tukemiseen. Sillä tuetaan toimia, jotka muuttavat yhteiskuntia reilummiksi ja tasa-arvoisemmiksi. Tämä on kestävää kehitystä. Vaurauden ja vakauden lisääntyminen maailmassa on myös suomalaisten etu. Inhimillisen hyvinvoinnin lisääminen parantaa lisäksi yritysten toimintaympäristöä", toteaa Timo Lappalainen.

Lisätietoja

  • Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa, 050 3176700, timo.lappalainen@kepa.fi
  • Niina Mäki, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, 050 317 6724, niina.maki@kepa.fi