Tiedote

Kepa ja SLL: Suomi eksyksissä maailmantaloudessa?

Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan Suomen poliittisen johdon näköalattomuudesta avautuvan maailmantalouden haasteiden edessä.
Mika Railo
9.11.2004

Pääministeri Matti Vanhaselle tänään luovutettu selvitys unohtaa talouden kannalta tärkeitä reunaehtoja kuten ympäristön kantokyvyn ja kansainvälisen työnjaon. "Suomi maailmantalouden murroksessa" -selvityksen on laatinut VM:n ylijohtaja Anne Brunilan johdolla istunut työryhmä.

"Brunilan raportti unohtaa kestävän kehityksen edellytykset. Suomi ei ole enää mikään romanttinen lintukoto, jossa työn tuottavuutta tai julkisen sektorin tehokkuutta voisi tarkastella irrallaan ympäristön ylikuormituksen tai äärimmäisen köyhyyden kaltaisista reunaehdoista", sanoi Ville Luukkanen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta, Kepasta.

Brunilan raportti peräänkuuluttaa perusteellista yhteiskuntaremonttia kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Järjestöjen mukaan on selvää, ettei Suomi voi menestyä tuottavuuskilpailussa nousevia kehitysmaita vastaan. Siksi raportti epäonnistuukin tärkeimmässä tavoitteessaan: se ei tarjoa eväitä esimerkiksi verotuksen muutokseen.

"Suomen kilpailukykyä ei turvata perinteisiä tuotantomuotoja ja -rakenteita pönkittämällä. Innovaatiotarpeen hokeminen ei tuo keskusteluun mitään uutta. Muutosta saadaan aikaan esimerkiksi siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja pääomaliikkeiden verotukseen", sanoi Eero Yrjö-Koskinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

"Globalisaation haittojen määrä on suorassa suhteessa julkisen vallan toimintakykyyn. Jos kansainvälisen järjestelmän vakaus halutaan turvata, on verotuksen perusteellinen uudistamien ainoa mahdollisuus", sanoi Luukkanen.

Järjestöjen mielestä ympäristöveroilla voitaisiin nopeuttaa hybridiautojen ja uusiutuvien energiamuotojen kaltaisten innovaatioiden käyttöönottoa. Nämä innovaatiot saattavat aluksi maksaa enemmän, mutta sarjatuotannon ja lisääntyvän käytön avulla ne muuttuvat ennen pitkää kilpailukykyisiksi.

"Verouudistus kannustaa pieniäkin markkinoita kehittämään ratkaisuja, joita koko maailma tarvitsee huomenna. Se tarjoaa merkittävän kilpailuedun laajenevilla markkinoilla ja parantaa työllisyysastetta," sanoi Yrjö-Koskinen.

Järjestöjen mukaan verotusta voidaan käyttää myös kansainvälisiin tulonsiirtoihin pohjoiselta pallonpuoliskolta etelän kehitysmaihin esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon tukemiseksi sekä kehitysmaiden velkataakan helpottamiseksi.

Lisätietoja:

Ville Luukkanen, toiminnanjohtaja, Kepa, puh: 040-755 3331
Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh: 050-347 8778
Mika Railo, tiedottaja, Kepa, puh: 040-590 3446

Ekologinen verouudistus

Ekologinen verouudistus tarkoittaa verojärjestelmän muuttamista siten, että luonnonvarojen käytön ja saastuttamisen veroja lisätään. Luonnonvaroja säästävältä tuotannolta, tuotteilta ja työltä puolestaan vähennetään veroja. Uudistukseen kuuluu myös ympäristölle haitallisten tukien poistaminen ja ympäristölle hyödyllisten toimintojen tukeminen.

Tavoitteena on ympäristön tilan ja työllisyyden samanaikainen paraneminen väestön hyvinvoinnin ja valtion taloudellisen tilan pysyessä vähintään ennallaan. Lähtökohtana on, ettei kansalaisten kokonaisverotaakka nouse, vaan muutoksia tehdään vain verotuksen rakenteessa.

Suomessa kerättiin vuonna 2003 ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja yhteensä 4,7 miljardia euroa. Suomen luonnonsuojeluliitto teki 2003 esityksen ekologisesta verouudistuksesta, joka olisi nostanut verotuloja 2,4 miljardilla eurolla.

Vero olisi jakautunut karkean arvion mukaan seuraavasti:

luonnonvaraverot 800 miljoonaa euroa
tuoteverot 600 miljoonaa euroa
päästö- ja energiaverot noin miljardin euroa.

Luonnonsuojeluliiton uudistusehdotuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristöverojen osuutta vähintään 20 prosenttiin valtion verotuloista vuoteen 2010 mennessä.

Työnantajamaksut ja tulovero alas

Ympäristöverojen tuotto työllisyyssyistä järkevää käyttää työnantajamaksujen vähentämiseen. Nykyinen sosiaalimaksujen palkkasidonnaisuus rasittaa erityisesti työvaltaista tuotantoa. Sosiaalietuuksiin tarvittavat varat onkin kerättävä jatkossa pääosin ympäristöveroista. Esimerkiksi korjaus-, huolto-, vuokraus-, liisaus- ja suunnittelupalveluiden työnantajamaksujen alentaminen vähentäisi valtion tuloja 100 miljoonalla eurolla. Myös tuloveroa on syytä alentaa vähitellen.

Itse asiassa työnverotusta voidaan alentaa suuremmalla summalla kuin mitä uusilla ympäristöveroilla tai vanhojen korotuksilla kerätään. Tämä mahdollistuu myönteisillä kerrannaisvaikutuksilla, kuten sillä, että työllisyyden paranemisen johdosta yhä useampi maksaa tuloveroja, jolloin myös valtion työttömyysmenot pienenevät.

Ympäristöverot eivät vähennä kilpailukykyä

Suomessa ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kerättiin vuonna 2003 4,7 miljardia euroa, joka edustaa EU-maiden keskitasoa. Tanska on EU-maista pisimmällä uudistuksessa: ympäristöverojen osuus valtion verokertymästä on kymmenisen prosenttia. Tanskan hyvä taloudellinen tilanne ja Suomea alempi työttömyys osoittavat, ettei huomattavasti korkeampi ympäristöverojen taso välttämättä vähennä kilpailukykyä vaan pikemminkin päinvastoin.

Tavoitteena tuotanto- ja kulutusrakenteen muutos

Jos energia- ja luonnonvaraverot kerätään täysimääräisinä kaikilta toimijoilta, rasittavat ne periaatteessa eniten energia- ja materiaali-intensiivistä kulutusta ja tuotantoa. Eräs keino välttää veroa on siirtyä ekotehokkaampiin kulutus- ja tuotantotapoihin ja tuotteisiin sekä korvata luonnonvarojen käyttöä työllä.

Työntekijämaksujen ja/tai arvonlisäveron alentaminen sekä tuotannon ja tuotteiden ekotehostamisen investointituet korvaavat näille yrityksille ympäristöveron taakkaa. Lisäksi yritykset hyötyvät taloudellisen ohjauksen aikaansaamista innovaatioista materiaalitehokkaassa tuotannossa ja tuotteissa.

Pienituloisten asema turvattava

Ekologista verouudistusta toteutettaessa on otettava huomioon se, että ympäristöverot - erityisesti energiaverot - rasittavat yleensä suhteellisesti enemmän pieni- kuin suurituloisia. Kaikille pakolliset ruoka-, liikenne- ja asumiskustannukset sisältäisivät suhteellisen paljon ympäristöveroa.

Verouudistuksessa olisi syytä lisätä tukea muun muassa joukkoliikenteelle, uusiutuvaan energiaan perustuville lämmitysratkaisuille, asuntojen energiansäästölle ja ekotehokkaalle ruoantuotannolle. Tämä helpottaisi pienituloisten asemaa, minkä lisäksi se edesauttaisi yrittäjiä tuotantorakenteen muutoksessa ja kannustaisi yleisesti ekotehokkaisiin innovointeihin ja kehitystyöhön.

Myös ruoan arvonlisäveron alentaminen hyödyttäisi eniten pienituloisia.

Lisätietoja:

Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh: 050-347 8778