Tiedote

Kehitysyhteistyön laatua nostettava yhdessä määrän kanssa

Suomen kehitysyhteistyön vaikutusta äärimmäiseen köyhyyteen olisi mahdollista lisätä ottamalla sovitut periaatteet vakavasti, toteaa Kepan 8.2. julkaisema raportti "Näin naapurissa - Suomi ja kehitysyhteistyön edelläkävijät".
Kepan tiedote
8.2.2006

0,7-raportin kansiRaportin mukaan Suomi häviää vertailussa monelta osin kehitysavun edelläkävijämaille Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Irlannille ja Alankomaille.

"Periaate siitä, että köyhien ihmisten ja maiden sananvaltaa kehitysavun käytöstä on lisättävä, on erittäin hyvä. Suomessa se ei kuitenkaan aina toteudu. Esimerkiksi avun sitominen tavaroiden tai palveluiden ostoon antajamaasta olisi lopettava, sillä se on sekä tehotonta elinkeinotukea että tehotonta kehitysapua", sanoi kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi Kepasta. Tällä hetkellä noin 14 prosenttia Suomen avusta on sidottua.

Sitomisen lopettamisen lisäksi yhteistyön laatua on mahdollista parantaa esimerkiksi:

  • suuntaamalla apua harvempiin kohdemaihin,
  • nostamalla vähiten kehittyneiden maiden osuutta avusta ja
  • lopettamalla korkotuen maksaminen kehitysyhteistyövaroista.

Yhteistyömaiden lukumäärää nykyisestä 57 maasta olisi pudotettava, koska Suomen resurssit eivät riitä paikallisten olosuhteiden perusteelliseen tuntemiseen kymmenissä maissa.

Raportin mukaan Suomen tulisi keskittää apuaan voimakkaammin kahdeksalle pääyhteistyömaalle, erityisesti vähiten kehittyneille maille Etiopialle, Mosambikille, Sambialle ja Tansanialle. Raportti kehottaa myös vähentämään maksuja Maailmanpankille, koska pankin toiminta on tehotonta ja epädemokraattista.

Mutta paraskaan yhteistyö ei vähennä köyhyyttä, jos resurssit ovat liian pienet. Siksi YK:n suosittama 0,7 prosentin bruttokansantulotaso on edelleen tärkeä tavoite.

"Avun määrän vertailussa Suomi on jo pitkään ollut EU:n keskiarvon alapuolella yhdessä Espanjan, Italian ja Kreikan kanssa. Ruotsin apu nousee tänä vuonna yhteen prosenttiin, ja Norja ja Tanska ovat pitäneet omansa 0,7 prosentissa jo lähes kolme vuosikymmentä", sanoi Nahi. Suomen apu oli 2004 0,35 prosenttia.

Hallitus päättää maaliskuussa Suomen valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007-2011. Kehyspäätös ratkaisee sen, pystyykö Vanhasen hallitus pitämään kiinni hallitusohjelmansa tavoitteesta nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bktl:stä.

Lopputuloksen kannalta merkittävät neuvottelut käydään ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön välillä 1. maaliskuuta - noin kolme viikkoa ennen varsinaista budjettiriihtä.

Lisätietoja:
Tytti Nahi, kehityspoliittinen sihteeri, Kepa, 09-548 23 246,  040-7724 247
Mika Railo, tiedottaja, Kepa: 09-584 23 247, 040-590 3446

Lisää tietoa aiheesta