Tiedote

Kehitysmaiden tarpeet eivät näy talouskriisin ratkaisuyrityksissä

Talouskriisi tekee suurinta tuhoa kehitysmaissa. Lontoon G20-taloushuippukokouksessa köyhien maiden kaipaamat uudistukset ovat kuitenkin sivuroolissa. Veroparatiisien kuriin laittaminen ja taloutta vakauttava valuutanvaihtovero parantaisivat tilannetta, osoittaa Kepan tuore raportti.
Kepan tiedote
30.3.2009

Talouskriisi on ajamassa kehitysmaat yhä pahenevaan velkakierteeseen. Köyhien ihmisten arjessa tämä tarkoittaa pahenevaa nälkäongelmaa ja yhä useamman lapsen menehtymistä alle vuoden ikäisenä, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan "Talouskriisin globaalit ratkaisut" -ajankohtaiskatsauksesta.

"Rahoitusmarkkinat voidaan saada palvelemaan kaikkia maita, mutta suuret lupaukset läpinäkyvyyden lisäämisestä täytyy lunastaa myös käytännössä", toteaa kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kepasta.

"Nyt on esimerkiksi aika lopettaa 'globaali tulonsiirto`köyhiltä rikkaille. Kehitysmaista katoaa veroparatiisien salaisuuslakien taakse jopa tuhat miljardia dollaria vuodessa. Tämä laiton pääomapako vastaa kymmenkertaisesti yhteenlaskettua kehitysapua", ajankohtaiskatsauksen pääkirjoittaja Ylönen jatkaa.

Suomikin voisi tilkitä pääomapakoa

Veroparatiisit ovat torstaina 2. huhtikuuta pidettävän G20-kokouksen asialistalla, mutta pelkona on Ylösen mukaan keskittyminen vain kaukaisiin paratiisisaariin.

"Päätyvätkö esimerkiksi Sveitsi, Luxemburg, Itävalta ja Belgia veroparatiisien mustalle listalle ja asetetaanko listalle joutuville maille riittävän kovat sanktiot? Jos näissä joustetaan, koko aloite uhkaa vesittyä, kuten kävi OECD:n aiemmalle veroparatiisilistalle", Matti Ylönen toteaa.

Vaikka Suomella ei ole yhtään lautasta Lontoon-kokouksen päivällispöydässä, myös avoimuuden esitaistelijana yleensä esiintyvä Suomi voi auttaa valtavan reiän kehitysmaiden verotuloihin aiheuttavan laittoman pääomapaon tilkitsemisessä.

"Suomi voi esimerkiksi rahoittaa tutkimusta laittomista rahavirroista ja tukea aktiivisesti kehitysmaiden vaatimia verotus- ja rahoitusmarkkinauudistuksia YK:n talouskriisikokouksessa kesäkuussa".

Valuutanvaihtovero toisi vakautta

Rahoitus- ja valuuttamarkkinoille tarvitaan nyt kipeästi vakautta. G20-maiden johtajat eivät tiettävästi edes keskustele keskeisestä vakauttamiskeinosta eli valuutanvaihtoverosta.

"Valuutanvaihtoverosta on olemassa useita uusia malleja, joista osa voidaan toteuttaa jopa paikallisesti. Esimerkiksi Belgia ja Ranska tukevat jo veron käyttöönottoa", Ylönen toteaa.

Tällä hetkellä erityisesti pienemmät valtiot joutuvat pitämään valtavia valuuttareservejä suojakeinona valuuttakeinottelua vastaan. Vero vapauttaisi kehitysmaissa osan valuuttavarannoista kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen ja vakauttaisi maailman rahoitusmarkkinoita.

Päätöksentekorakenteet päivitettävä

Pääroolit kriisin hoitamisessa on annettu Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Maailmanpankille. Laitosten päätöksenteossa valta on Yhdysvalloilla ja Euroopalla.

"Velkaongelman paisuessa on entistäkin tärkeämpää, että kehitysmaille annetaan sanavaltaa. Laitosten myöntämien lainojen ehdot joutavat myös remonttiin", Ylönen vaatii.

Kehitysmaiden talouspolitiikkaa rajaavat lainaehdot on todettu haitallisiksi jopa järjestöjen omissa arvioissa. Valuuttarahasto IMF ilmoittikin vuosien painostuksen jälkeen 24.3. luopuvansa osasta ehtoja.

"Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta muutos koskee vain lainan myöntämisen jälkeen esitettäviä vaatimuksia", Ylönen muistuttaa.

Tietokulma: Talouskriisi ja kehitysmaat

  • Talouskriisi leikkaa radikaalisti investointeja kehitysmaihin. Yksityiset pääomasiirrot puolittuivat jo viime vuonna 467 miljardiin dollariin. YK arvioi Saharan eteläpuolisen Afrikan vientitulojen tippuvan tänä vuonna 22 prosentilla.
  • Kehitysmaiden rahoitusvaje nousee vähintään 268 miljardiin dollariin ja pahimmassa tapauksessa jopa 700 miljardiin, Maailmanpankki arvioi. Vajetta täytyy paikata velalla.
  • Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi työttömien määrän kasvavan globaalisti 51 miljoonalla 230 miljoonaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Esimerkiksi Sambian kaivoksilta on jo irtisanottu 10 000 työntekijää ja tuhansia alihankkijoita.
  • Kriisi näkyy muun muassa lapsikuolleisuuden kasvuna: vuosittain jopa 700 000 lasta enemmän saattaa kuolla ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, Maailmanpankki arvioi.
  • Ruoan maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet, mutta lasku ei YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan ole ainakaan toistaiseksi näkynyt kehitysmaiden köyhien ruokakorin hinnassa.
  • Veroparatiisien hillitseminen auttaisi kehitysmaita paikkaamaan budjettialijäämän ja irtautumaan avusta. Laittomat rahavirrat kehitysmaista vastaavat noin 850-1 000 miljardia dollaria.

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen, Kepa, puh. 040 723 1118
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, Kepa, puh. 050 339 5860.

Toimituksille tiedoksi